Montako opettajaa tarvitaan vaihtamaan lamppu?

Jos ennen vanhaan lamppu oli pimeänä, yksi opettaja riitti vaihtamaan sen. Tai sitten kouluisäntä eli vahtimestari hoiti asian.

Montako opettajaa tarvitaan vaihtamaan lamppu?

Entä nykyään? Ensin pidetään palaveri, jossa selvitetään, kuuluuko se mahdollisesti Palmian siivoojan ‒ anteeksi, toimitilahuoltajan tai kouluisännän tehtäviin. Jos kuuluu, toivotaan, että oikea henkilö on töissä eikä sairauslomalla tai irtisanoutunut. Jos Palmiasta jälleen kerran on lähetetty sijainen, toivotaan, että tämän kanssa löytyy yhteinen kieli ja että tämä tietää, missä polttimoja säilytetään ja miten niitä vaihdetaan. 

Jos lampun vaihtaminen ei vastoin yleistä oletusta kuuluisi Palmialta ostettuun palvelupakettiin, selvitetään, minkä tiimin toimenkuvaan se kuuluu. Sitten pidetään tiimikokous, jossa ideoidaan ja laaditaan alustava suunnitelma. Tehdään aiheesta kysely kaikille sidosryhmille. Siihenkin vaaditaan tiimikokous jos toinenkin. 

Sitten joku vaihtaa lampun, jos enää muistaa ja jos sadasta eri lamppuvaihtoehdosta sattuu sopiva käteen. On myös mahdollista, että tälle vuodelle budjetoidut lamput on jo käytetty. Lopulta pidetään arviointipalaveri ja tehdään vaikuttavuuskysely sidosryhmille sekä valmistaudutaan mahdollisiin valituksiin ja niiden käsittelemiseen.

Ennen vanhaan opettajan työtä oli kasvattaa ja opettaa nuorisoa opetussuunnitelman mukaisesti. Nykyään tärkein tehtävä on oman työn ”kehittäminen” ja ainakin täällä Helsingissä ”maailman toimivimman kaupungin ketterään muutosstrategiaan” reagoiminen vastailemalla kyselyihin ja osallistumalla loputtomiin tiimipalavereihin (korona-aikana Teamsissa). 

Osallistamisen ajatus on kaunis, mutta käytännössä kysymyksessä on usein näennäisdemokraattinen puuhastelu, joka saa johtajat tuntemaan itsensä nykyaikaisiksi. Liiallinen "osallistaminen" on yleensä pois oikeaan työhön käytettävästä ajastamme ja merkitsee käytännössä johtajien alaisiinsa (ei kun anteeksi tiimiinsä tai osaamisyhteisöönsä) kohdistamaa kontrollia. Se voi myös olla merkki johdon kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä ja kantaa vastuu niistä. 

”Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen ja vierailijoilleen. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla päivä päivältä parempi.”

Ja sen huomaa.

Organisaation tiedot

Eva Sundgren

Eva Sundgren työskenteli (liian) pitkään ruotsinkielisen lukion suomen kielen opettajana, koki useita työuupumusjaksoja ja masennusta, kunnes pääsi terveysperusteisen uudelleensijoittumisen kautta uuteen, erittäin innostavaan työhön Helsingin kaupungilla.

Työkokemusta on seuraavista tehtävistä:
lapsenvahti, ilmaislehtien jakaja, hotellisiivooja, laitossiivooja, sijaisopettaja, iltavahtimestari, turistiopas, lehden avustaja, plokkari, aamiaistarjoilija, puhelinmyyjä, taidekoulun malli, myymäläetsivä, peruskoulun ja lukion sijaisopettaja monissa aineissa, suomen kielen ja viestinnän opettaja ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa, ruotsin kielen opettaja (yläkoulu, lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu), näyttelijä, koiranhoitaja, autonkuljettaja, kääntäjä, oikolukija, tutkimushaastattelija, toimitsija, museoharjoittelija (kokoelmatyö), oppikirjan tekijä
 
Koulutus pääpiirteissään: 
Filosofian maisteri (viestintätieteet, suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli)
Stora språkprovet i svenska
Grundkurs för turistguider
Erilliset suomen kielen pääaineopinnot
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
Opetushallinto ja pedagoginen johtaminen
Kasvatustieteen maisteri (aikuiskasvatustiede, sosiologia)
Yhteiskuntatieteen maisteri (sosiologia, kirjallisuus)
Informaatiotutkimuksen perusopinnot
Filosofian maisteri (kirjallisuus/kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehto, museologia), gradu hyväksytty arvosanalla Erinomainen
 
 
 

Yhteystiedot