Olen liikkunut koko ajan lähemmäksi tuotantoa. Aloitin lopputuotteen käytöstä ja nyt työskentelen alkulähteillä, sanoo Linde Gasin tuotantojohtaja ja Suomi-Baltia-johtoryhmän jäsen Marika Kärki. 

Alku tarkoitti sitä, kun hän puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi valmistuttuaan ohjasi asiakkaita teollisuuskaasujen optimaalisessa käytössä, esimerkiksi siinä, miten hiilidioksidia käytetään paperinvalmistuksessa pH:n säädössä. Suurimman osan työurastaan Kärki on tehnyt myynnin parissa. Tämänhetkisessä työssään hän taas vastaa Linde Gasin kaikista Suomen tuotantolaitoksista, nestemäisten kaasujen logistiikasta sekä teknisistä huoltopalveluista. 

Linde Gas on Suomen suurin teollisuuskaasuyritys, joka tuottaa kaasuja esimerkiksi metalli-, elintarvike-, kemian-, lääke- ja konepaja-teollisuudelle. Kärki aloitti tuotantojohtajan tehtävässä vuosi sitten, mutta jo neljä vuotta aiemmin hän pääsi lähelle tuotantoa on-site asiakkuuspäällikkönä. Silloin hän huolehti isoimmista asiakkuuksista eli ”putkiasiakkaista”. Putkiasiakkaille kaasut, esimerkiksi happi, typpi ja vety, siirtyvät nimensä mukaisesti putkia pitkin tehtaan kylkeen rakennetuista kaasulaitoksista. 

Kiehtova kaasu

Kaasualalle Kärki päätyi alun perin sattumalta Itävaltaan suuntautuneen opiskelijavaihdon ja kaasuyhtiöön keskittyvän lopputyönsä kautta. Silloinen AGA, nykyinen Linde oli hänen ensimmäinen vakituinen työpaikkansa. Kärjen kiinnostus teknistä alaa, kemiaa ja matematiikkaa kohtaan on ollut aina suurta. Edelleen, vuosikymmenienkin jälkeen kaasu onnistuu kiehtomaan.

– Kaasu on erikoinen aine. Sitä ei voi ottaa tynnyriin ja kaataa toiseen astiaan. Kaasulla on omat erityishaasteensa, ja turvallisuuden kanssa pitää olla erittäin tarkka. Olemme tekemisissä kovien paineiden ja todella kylmien lämpötilojen kanssa, Kärki sanoo.

Teollisuuskaasuja on lukuisia. Osaa valmistetaan ilmakaasutehtaalla ilmasta, esimerkiksi happea, typpeä ja argonia. Hiilidioksidia taas otetaan talteen teollisuuden tuotantoprosesseista ja käytetään esimerkiksi elintarvike- ja panimo-teollisuudessa. Kärjen mukaan kaasuala on ollut tähän asti perinteinen, mutta nyt esimerkiksi vedyn tuotannon kehittämisessä ollaan ottamassa isoa loikkaa. 

– Vihreä vety on yksi tulevaisuuden ratkaisuista, ja hypetys sen ympärillä on valtava. Tulevaisuudessa vetyä tuotetaan nykyistä ympäristöystävällisemmin uusiutuvan sähkön avulla. On kiinnostavaa olla osallisena tulevaisuuden ratkaisuissa ympäristöhaasteiden osalta.

Hyvä ymmärrys kokonaisuudesta

Tärkein kokemus aiemmista asiantuntijatehtävistä on ollut kokonaisuuden ymmärtäminen. 

– Myynnistä tuli ymmärrys asiakkaiden tarpeista, ja nyt olen yhdistävä linkki tuotannon, myynnin ja muiden funktioiden välissä. 

Kärjen on helppo toimia tehtävässään, kun hänellä on tuttuja ihmisiä joka puolella organisaatiota ja kaiken lisäksi hyvä käsitys heidän työstään. Tuotantojohtajana hän tukee alan huippuasiantuntijoita ja varmistaa turvallisen ja luotettavan tuotannon ja jakelun. Vastuualue on aiempaa paljon laajempi ja monimutkaisempi. Uudenlaiset tilanteet ja hyvät vaikutusmahdollisuudet motivoivat ja innostavat häntä. 

Linden johdossa, myynnissä ja asiakaspalvelussa on paljon naisia, mutta tuotannossa tilanne on eri. Tällä hetkellä Kärjen tiimissä on noin 70 henkilöä, joista vain yksi on nainen.

– Naiset soveltuisivat alalle tosi hyvin, mutta teknisen puolen positioihin tulee todella vähän hakijoita. 

Kärki on niin tottunut työskentelemään miesten ympäröimänä, ettei se tunnu hänestä erikoiselta. Johtajana Kärki sanoo olevansa suora ja reilu. Maalaisjärjellä pärjää jo pitkälle.

– Uskon myös vahvasti siihen, että tiimityön kautta saavutetaan paljon enemmän kuin yksilönä. 

Kärki sanoo, että hänen tehtävänsä tuotantojohtajana on varmistaa toiminnan turvallisuus, mahdollistaa asioiden eteneminen ja etsiä epäkohtiin ratkaisut. Funktioiden tulee ymmärtää kokonaisuus ja tukea toisiaan.

– Aluksi minua toki mietitytti, miten tulen pärjäämään uudessa tehtävässä, mutta tämä on kuitenkin ollut luonnollinen jatke. Tehtäväni Lindellä ovat koko ajan vaihtuneet ja vastuu kasvanut.

20 vuotta yrityksessä tuli täyteen viime vuonna. 

– Täällä on todella pitkiä työuria, ja se kertoo yrityksestämme paljon. 

Kaasuja on kaikkialla!

Typpi

Mistä valmistetaan: ilmasta 

Mihin käytetään: Nestemäistä typpeä käytetään muun muassa elintarvikkeiden nopeaan pakastamiseen ja jäähdytykseen. Siinä säilytetään myös biologisia materiaaleja, esimerkiksi biopankkien veri- ja kudosnäytteitä. 

Happi

Mistä valmistetaan: ilmasta 

Mihin käytetään: Happea käytetään esimerkiksi terveydenhuollossa lääkehappena, elintarvikepakkauksissa pidentämässä tuotteen säilyvyyttä sekä hitsauksessa ja leikkauksessa. Hapella voidaan myös valkaista paperia ja puhdistaa vettä, mikä vähentää muiden kemikaalien käyttöä.

Argon

Mistä valmistetaan: ilmasta 

Mihin käytetään: Argonia käytetään muun muassa teräksen tuotannossa, lämpökäsittelyssä sekä suojakaasuna hitsauksessa. Sitä käytetään myös energialampuissa, ja se on tärkeä osa loisteputkia, joissa se luo sinistä valoa.

Hiilidioksidi

Mistä valmistetaan: kemiallisten jalostusprosessien sivutuote

Mihin käytetään: Hiilidioksidia käytetään esimerkiksi juomien hiilihapottamiseen, vihannesten kasvun edistäjänä kasvihuoneissa, tulipalojen sammuttamiseen sekä suojakaasuna hitsauksessa. 

Helium

Mistä saadaan: maankuoresta ei-huokoisen kallion muodostamista taskuista 

Mihin käytetään: Ilmapallojen lisäksi heliumia käytetään optisten lasikuitujen valmistuksessa, suojakaasuna hitsauksessa sekä jäähdytysaineena avaruusteknologiassa ja lääketieteessä, esimerkiksi magneettikuvauslaitteissa.

Vety

Mistä valmistetaan: esimerkiksi maakaasusta, vihreää vetyä vedestä

Mihin käytetään: Vetyä käytetään mm. lasin, vitamiinien ja useiden lääketuotteiden valmistuksessa, hitsauksessa sekä monissa metallurgisissa prosesseissa. Sitä tarvitaan myös ammoniakin, metanolin ja vetyperoksidin valmistukseen. Vihreän vedyn odotetaan olevan yksi keino ratkaista tulevaisuuden energiakriisiä, ja testattavana on jo esimerkiksi vetyjunia, -autoja ja -rekkoja. Kun vetyä valmistetaan uusiutuvan energian avulla 
vedestä elektrolyyserillä, puhutaan vihreästä vedystä.

Nestekaasu

Mistä valmistetaan: jalostamalla raakaöljystä

Mihin käytetään: Teollisuudessa muun muassa kuumennuksessa, juottamisessa ja leikkauksessa. Kuluttajille nestekaasu on tuttu kaasugrilleistä ja nestekaasulla toimivista lämmittimistä, liesistä, uuneista ja jääkaapeista. 

Teksti: Meri Savonen