12.12.2022

Kirjat ja lehdet – paperi vai digi?

Moni puolustaa digitaalisia kirjoja ja lehtiä sillä perusteella, että ne muka olisivat ympäristöystävällisempiä, niistä kun ”ei tule paperijätettä”. Mutta eihän paperi ole jätettä vaan arvokas raaka-aine, jota on aina osattu hyödyntää esimerkiksi taloissa eristeenä ja toreilla kääreenä. Väittelyssä saattaa unohtua, että digitaaliset mediat vaativat infrastruktuurin, jolla on suuri hiilijalanjälki.

Mahdollinen sotkeminen ei haittaa.
Mahdollinen sotkeminen ei haittaa.

Ympäristökuormitus ja eettiset ongelmat

Digitaaliset julkaisut eivät ole aineettomia, koska ne vaativat monenlaisia laitteita ja datansiirtoa. Digijulkaisu vaatii paljon sähköä ja laitteen, jonka valmistuksessa on käytetty muovia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Ihmiset ostavat jatkuvasti uusia sähkölaitteita ja tuottavat entistä enemmän elektroniikkajätettä. Sitran mukaan alle viidesosa maailman elektroniikkajätteestä päätyy asianmukaiseen kierrätykseen. 

Lisäksi elektroniikan valmistus kuormittaa ympäristöä, ja siihen liittyy eettisiä ongelmia, kuten työntekijöiden riistäminen ja länsimaiden riippuvuus Aasian epädemokraattisesta suurvallasta, jossa suurin osa laitteista valmistetaan. 

Entä käyttömukavuus?

Jos paperilehti ei ole tullut, digilehti on oiva apu. Digilehti on tietysti kätevä matkoilla. Sen etuna on myös sisältöjen päivittäminen ajan tasalle sekä havainnollistaminen esimerkiksi musiikkinäytteen tai animaation avulla. Lukijan mahdollisuus osallistua kyselyihin on myös digilehden etuja.

Painetulla lehdellä on mielestäni kuitenkin enemmän etuja kuin digilehdellä. Päivän sanomalehti tai aikakauslehden tietty numero hahmottuu rajattuna kokonaisuutena selkeämmin kuin digilehti. Jos digilehden avaa näköispainoksena, kokonaisuus toki hahmottuu, mutta sen lukeminen on työlästä. 

 

Paperilehdessä on tunnelmaa

Parasta paperilehdessä on tunnelma: paperin rapina ja musteen tuoksu, johon yhdistän mielessäni aina espresson tuoksun. Koska haluan aina syödä aamiaista lukiessani sanomalehteä, painettu lehti on turvallinen valinta. Kahvikupin kaatuminen tietokoneen tai älypuhelimen päälle voi tulla kalliiksi. Painetusta lehdestä voi myös leikata talteen juttuja ja liimata ne perinteiseen leikekirjaan. 

Aikakauslehtien selailu kuuluu asiaan kampaajalla, pubissa ja kirjaston lukusalissa. Noissa tilanteissa painettu lehti on mielestäni luontevampi. Niin tai näin, vain painettuja lehtiä voi antaa eteenpäin 

 

Entä digikirja?

Digitaalisen kirjan saa käyttöönsä nopeasti ja ilman noutomatkaa, mikäli käytössä on tarvittava laite ja ohjelma, jotka myös toimivat. Digikirjojen paras puoli on, että ne eivät vie tilaa matka- tai koululaukussa ja ettei niitä voi unohtaa jonnekin. Haittana on silmien rasittuminen ja riippuvuus sähköstä. Kaikissa maailman kolkissahan ei ole mahdollista ladata sähkölaitetta aina haluttaessa. 

Laiturinnokassa, puussa tai valkoisella palmurannalla halpa pokkari on järkevämpi valinta kuin elektroninen laite, joka voi pudota veteen tai täyttyä hiekalla. 

Uniikki taide-esine

Sähköisellä lukemistolla on vain käyttöarvo, mutta paperiset kirjat ja lehdet voivat myös olla keräilykohteita ja esteettisesti miellyttäviä artefakteja. Kirjapainotaitoa edeltävät käsin valmistetut kirjat ovat arvokkaita uniikkikappaleita.

 

Lukuvinkki

Laine, Tuija (2018). Kirjahistorian perusteet ja tutkimus. 

Organisaation tiedot

Eva Sundgren

Eva Sundgren on työskennellyt (liian) pitkään ruotsinkielisen lukion suomen kielen opettajana aineenopettaja ja tähyilee nyt uutta uraa. 

Työkokemusta on seuraavista tehtävistä:
lapsenvahti, ilmaislehtien jakaja, hotellisiivooja, laitossiivooja, sijaisopettaja, iltavahtimestari, turistiopas, lehden avustaja, plokkari, aamiaistarjoilija, puhelinmyyjä, taidekoulun malli, myymäläetsivä, peruskoulun ja lukion sijaisopettaja monissa aineissa, suomen kielen ja viestinnän opettaja ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa, ruotsin kielen opettaja (yläkoulu, lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu), näyttelijä, koiranhoitaja, autonkuljettaja, kääntäjä, oikolukija, tutkimushaastattelija, toimitsija, museoharjoittelija (kokoelmatyö), oppikirjan tekijä
 
Koulutus pääpiirteissään: 
Filosofian maisteri (viestintätieteet, suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli)
Stora språkprovet i svenska
Grundkurs för turistguider
Erilliset suomen kielen pääaineopinnot
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
Opetushallinto ja pedagoginen johtaminen
Kasvatustieteen maisteri (aikuiskasvatustiede, sosiologia)
Yhteiskuntatieteen maisteri (sosiologia, kirjallisuus)
Informaatiotutkimuksen perusopinnot
Filosofian maisteri (kirjallisuus/kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehto, museologia), gradu hyväksytty arvosanalla Erinomainen
 
 
 

Yhteystiedot