Onko selkeä viestintä turhaa ylellisyyttä?

Jokainen kahta tai useampaa kieltä taitava lienee kohdannut työssään tai vapaa-aikanaan pyynnön kääntää ”ihan pikaisesti” jokin teksti. Jos kysymyksessä on arkinen, yksiselitteinen ja lyhyt teksti, siitä ei ole liikaa vaivaa. Mutta lyhytkin teksti voi olla hankala, mikäli se on erikoiskieltä tai monitulkintainen. Jos alkuteksti on epäselvä sisällöltään tai kieleltään, kääntäminen voi olla mahdotonta.


Ei mennyt kuten Strömsössä.
Ei mennyt kuten Strömsössä.

Suomessa on valitettavan yleistä vähätellä omia kansalliskieliämme ja ihannoida englantia, ikään kuin latteudet muuttuisivat viisauksiksi, kun ne ilmaistaan englanniksi. Koska jokaisen uskotaan osaavan englantia, joudumme sietämään englanninkielistä palvelua kotimaassamme, halusimmepa tai emme.

Lisäksi joudumme tahtomattamme naurunalaisiksi, kun englanninkieliset Suomessa kuvaavat huonolla englannilla laadittuja kylttejä ja mainoksia ja jakavat niitä somessa. Eräänkin Helsingin keskustan baarin vessojen ovissa luki ALL SEX, jonka kaiketi oli tarkoitus osoittaa toilettien sukupuolineutraaliutta.

Myös kotimaisten kieltemme välillä esiintyy käsittämättömiä ja surkuhupaisia käännöksiä, koska kääntäjäksi saattaa kelvata kuka tahansa, jopa kone. Jos kieltä osaava valekääntäjä laitetaan käännöshommiin, se on pois hänen varsinaisista työtehtävistään ja lopputulos voi olla pettymys varsinkin ajalliseen panostukseen suhteutettuna. Huono kääntäminen tai tulkkaus voivat jopa vaarantaa jonkun oikeusturvan, ja siksi ketä tahansa ei pitäisi valita hommaan. 

Kieleen ja viestintään liittyviin työtehtäviin suhtaudutaan mielestäni vähättelevästi: Käännökset halutaan nopeasti ja mieluiten ilmaiseksi eikä viestintään haluta panostaa. Valmis teksti on vain jäävuoren huippu, sillä sen syntyminen on edellyttänyt tiedonhakua ja pohdiskelua. Kielessä ei ole kysymys vain sanoista ja lauseista vaan myös ajattelutavoista ja kielen heijastamasta todellisuudesta.

Vaikka kääntäjä olisi kuinka taitava ja kokenut, hänen työnsä olisi huomattavasti helpompaa ja joutuisampaa, jos hän saisi eteensä johdonmukaisesti etenevän, tyyliltään eheän ja sisällöltään tolkullisen alkutekstin, jossa asioista käytetään niiden oikeita nimityksiä sen sijaan, että kirjoittaja olisi keksinyt termejä omasta päästään tai käyttänyt niitä virheellisesti. Jos kääntäjä ei ymmärrä, mitä kirjoittaja haluaa sanoa, miten hän voisi ilmaista kirjoittajan sanoman toisella kielellä? Ja kannattaako huonoja tekstejä edes kääntää?

Usein kääntämisen sijasta kannattaisi antaa teksti alun perinkin äidinkielisen kirjoittajan laadittavaksi. Tässä tosin on olennaista ymmärtää, että äidinkielen hallintaa on hyvin monen tasoista. Jotkut ovat kielellisesti lahjakkaampia kuin toiset, mutta sujuva viestintä vaatii tietysti myös koulutusta ja kokemusta. Viestintä on tietysti muutakin kuin kirjallista ja kielellistä, mutta kieli on edelleen olennaisin viestintävälineemme.

Viestintä on erittäin tärkeä osa sujuvaa toimintaa alalla kuin alalla. Ei riitä, että yrityksellä on hyvä tuote, ellei siitä osata viestiä tarkoituksenmukaisella tavalla – kaikilla tarpeellisilla kielillä. Halvimmalla toki pääsee, jos tiedotteen laatiminen nakitetaan summanmutikassa jollekulle, mutta siitä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Viestintä on osa jokaisen työntekijän, yrityksen ja julkisyhteisön brändiä, niin hyvässä kuin pahassakin. 

Kieliasiantuntijoiden koulutuksesta

Noloimmat viestintämokat työpaikalla, osa 5

Organisaation tiedot

Eva Sundgren

Eva Sundgren työskenteli (liian) pitkään ruotsinkielisen lukion suomen kielen opettajana, koki useita työuupumusjaksoja ja masennusta, kunnes pääsi terveysperusteisen uudelleensijoittumisen kautta uuteen, erittäin innostavaan työhön Helsingin kaupungilla. Määräaikaisuuden lähestyessä loppuaan hänelle räätälöitiin vakituinen vakanssi.

Yhteystiedot