Kotimainen työmarkkinakenttä on ollut viime kuukausina varsin myrskyisä, kun ammattijärjestöt ja -liitot ovat nousseet vastustamaan istuvan hallituksen työelämäuudistuksia.
Niitä on kritisoitu myös Suomen toiseksi suurimmassa ammattijärjestössä Akavassa. Puheenjohtaja Maria Löfgrenin äänensävyt ovat kuitenkin olleet monia muita maltillisempia ja myös rakentavampia. Lakkopäivien, ulosmarssien ja alati kärjekkäämpien kannanottojen keskellä hän on esittänyt konkreettisia ratkaisuja suoraan pääministerille ja maan hallitukselle.
– Olen neuvottelujen ja sopimisen kannattaja. Valitettavasti olemme nyt menossa kohti kahtiajakoa, jossa asioiden lisäksi alkavat riidellä myös ihmiset, Löfgren huokaa.
Järjestöjohtajakin kuuntelee omistajien ääntä
Mediassa järjestöjohtajista piirretään usein kuvaa piinkovista neuvottelijoista, jotka pitävät viimeiseen asti kiinni jäsenistön heille asettamista tavoitteista.
Löfgrenin mielestä tämä kuva on liian mustavalkoinen. Ison ammattijärjestön johtaja tarvitsee työssään herkkiä korvia, toisen osapuolen ymmärrystä ja kykyä rakentaa kompromisseja. Vaikka lopullinen päätös ei kaikkia miellyttäisi, on sekä isojen että kaikkein pienimpien jäsenliittojen näkökantoja kuultava.
"Akavan kaltaisen asiantuntijaorganisaation johtamisessa korostuvat avoimuus ja hyvät joukkuepelitaidot."
– Yritysjohtajan tavoin minunkin on kuunneltava omistajien ääntä, Löfgren painottaa.
Herkkien korvien sekä henkilöstön ja jäsenliittojen luottamuksen lisäksi järjestöjohtajalta vaaditaan tarkkuutta ja pelisilmää omissa ulostuloissa, sillä jokaista lausuntoa ja kommenttia luetaan usein suurennuslasien kanssa.
– Vaara vaanii yksityiskohdissa ja etenkin rivien välissä, juristitaustan omaava Löfgren muistuttaa.
Avoimuus on kaikkien etu
Toinen ja suurelle yleisölle tuntemattomampi osa työstä on päivittäistä henkilöstöjohtamista.
Löfgrenin mukaan Akavan kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa korostuvat avoimuus ja hyvät joukkuepelitaidot, mutta myös kyky ja rohkeus tehdä päätöksiä.
"Tämä on pohjimmiltaan tiedolla johtamista, jossa päätökset, linjaukset ja kannanotot perustuvat faktoihin."
Avoimen keskustelun ja hyvän sisäisen tiedonkulun myötä jokaiselle akavalaiselle jää selkeä kokonaiskuva päätösten perusteista.
– Tämä on pohjimmiltaan tiedolla johtamista, jossa päätökset, linjaukset ja kannanotot perustuvat faktoihin. Johtajalla on oltava vahva luottamus omaan henkilöstön asiantuntemukseen ja osaamiseen. Omaa tahtoaan ei saa aina läpi ja siksi on osattava myös tunnustaa, ettei itse voi tietää ja osata kaikkea, Löfgren tiivistää.
Teksti: Timo Sormunen
