Ensi vuonna Itä-Suomen yliopistossa alkaa tekniikan koulutus, ja samalla yksi yliopiston neljästä tiedekunnasta muuttuu luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi.
– Tämä on meille iso asia. Saamme oman koulutusvastuun ja kolme uutta hakukohdetta: fotoniikka, teknillinen fysiikka ja kestävät teknologiat, sanoo professori ja varadekaani Markku Hauta-Kasari tietojenkäsittelytieteen laitokselta.
Yhteensä aloituspaikkoja tulee 100, ja ensimmäinen haku on maaliskuussa 2023. Yliopiston kampukset sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa, ja niin myös tekniikan koulutuksen uudet aloituspaikat: fotoniikka ja kestävät teknologiat Joensuussa ja teknillinen fysiikka Kuopiossa.
– Tekniikan koulutus rakentuu vahvaan ja pitkäjänteiseen tutkimukseen ja koulutuksen, jota meillä täällä on. Osa tiedekunnan olemassa olevasta tutkimuksesta siirtyy tekniikan koulutukseen. Meillä on tekniikkaan liittyvillä aloilla jo 140 tutkijaa, joiden joukossa 50 professoria, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Lasse Heikkinen sovelletun fysiikan laitokselta.
Itä-Suomen yliopisto on maamme monialaisin tiedeyliopisto, ja se on mukana neljässä Suomen Akatemian lippulaivaohjelman kymmenestä lippulaivasta. Ohjelma tukee korkeatasoista tutkimusta, jolla on laaja taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja jolla luodaan tulevaisuuden osaamista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kestäviä ratkaisuja.
Tulevaisuuden arjen muokkaajat
Uudessa tekniikan koulutuksessa ollaan vahvasti kiinni tulevaisuuden haasteissa ja innovaatioissa. Esimerkiksi kestävät materiaalit, ilmastonmuutos ja lääketieteellinen tekniikka ovat aloja, joiden asiantuntijoille riittää kysyntää.
Monialaisessa kestävät teknologiat -ohjelmassa opitaan esimerkiksi, kuinka kestäviä materiaalituotteita ja biojalosteita valmistetaan, miten digitaalisuus ja datanhallinta mullistavat tuotannon ja tuotekehityksen prosesseja ja minkälaisilla edellytyksillä syntyy kestävää liiketoimintaa.
“Tekniikan koulutus rakentuu vahvaan ja pitkäjänteiseen tutkimukseen ja koulutuksen, jota meillä täällä on."
– Fotoniikan tutkimuksessa kehitetään esimerkiksi virtuaalisten todellisuuden tekniikoita ja muita mullistavia innovaatioita, Markku Hauta-Kasari sanoo.
Fotoniikka eli valotiede voi mahdollistaa esimerkiksi sen, että tulevaisuudessa pesemme kätemme ja hedelmämme ultraviolettivalolla, joka tappaa virukset ja bakteerit. Tai ehkä kotimme saavat kaiken energiansa katolla olevista aurinkokennoista ja itseohjautuvat autot vievät meidät haluamaamme paikkaan, josta jatkamme matkaa kävellen seuraten navigointiohjeita lisätyn todellisuuden laseilla. Teknillisen fysiikan opinnot taas vievät pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten pilvet syntyvät ja kuinka ne vaikuttavat ilmastoon? Entäpä kuinka on mahdollista suorittaa veretön leikkaus veitsen koskematta ihoa tai kuinka matemaattisten mallien avulla saadaan kolmiulotteinen kuva ihmisen aivoista tai teollisuuden prosesseista?
Tekniikan koulutuksen kehittämistä ovat tukeneet Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, ja Kuopion ja Joensuun kaupungit ovat lahjoittaneet tiedekunnalle tekniikan alan professuurit. Myös maakuntien ja lähialueiden yrityksiltä on saatu tukea, ja yritysverkostoa koulutuksen ympärille halutaan kasvattaa edelleen.
Suuren maailman malliin
Tekniikan alan koulutuksessa koulutetaan huippuosaajia sekä paikallisille yrityksille että globaaleille työmarkkinoille.
– Teemme paljon yhteistyötä maailman johtavien tiedeyliopistojen kanssa, ja olemme tietyillä aloilla maailman huipulla. Tavoitteemme on nostaa yritystemme osaamista maailman huippuosaajien luokkaan, Heikkinen sanoo.
Mallia tekemiseen haetaan johtavilta tekniikan alan yliopistoilta, kuten Massachusetts Institute of Technologylta.
– Uuden tekniikan koulutuksen opiskelijat pääsevät uudistuvaan ja opiskelijakeskeiseen yliopistoon, sillä laitoksilla ollaan uusien oppimistapojen edelläkävijöitä, Markku Hauta-Kasari sanoo.
“Uuden tekniikan koulutuksen opiskelijat pääsevät uudistuvaan ja opiskelijakeskeiseen yliopistoon, sillä laitoksilla ollaan uusien oppimistapojen edelläkävijöitä."
Murros oppimisessa ja opetuksessa on ollut jo pitkään meneillään, mutta korona-aika kiihdytti sitä. Heikkinen ja Hauta-Kasari pohtivat paljon esimerkiksi sitä, miten oppiminen voisi olla riippumatonta paikasta ja ajasta.
– Yksi mahdollisuus on virtuaaliset oppimisympäristöt ja esimerkiksi digitaaliset kaksoset, joissa jostain laitteesta tai tilasta, vaikkapa polvinivelsimulaattorista tai teollisuustilasta tehdään digitaalinen kaksonen, ja nämä kaksi kohdetta sitten keskustelevat keskenään, Heikkinen sanoo.
Oppiminen halutaan myös muuttaa opettajavetoisuudesta opiskelijakeskeiseksi.
– Arviointi ohjaa edelleen opiskelijan tekemistä eniten. Tulevaisuudessa arviointia tehdään yhä enemmän matkan varrella, jotta opiskelija voi korjata tekemistään. Sanon usein, että sillä ei ole niinkään merkitystä, mitä minä teen, vaan nimenomaan sillä mitä opiskelija tekee, Heikkinen sanoo.
Teksti: Meri Savonen
