Henkilöstöjohtaja Laura Ahokas kertoo Keravalla olevan hyvä ja avoin keskustelukulttuuri. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että vaikka mielipiteitä onkin monia, päätöksiä saadaan hyvin ja tehokkaasti tehtyä Keravan asukkaiden, yrittäjien sekä muiden sidosryhmien etua ajatellen myös pienemmällä porukalla.
Naiset ovat toimineet johtajina kautta historian
Mediassa on viime aikoina nostettu runsaasti esille naisjohtajuutta. Monet ajattelevat, että naisjohtajia ei ole juurikaan aikaisemmin ollut.
– Mediassa naisjohtajia on nostettu esille viime aikoina runsaasti ja tästä saa ehkä helposti kuvan, että naisjohtajia ei olisi aikaisemmin ollut. Naiset ovat oikeasti kautta historian johtaneet, aikaisemmin kenties enemmän keittiön kautta. Kulttuuri on ollut vain erilainen. Itse en osaa ajatella, että on naisjohtajia tai miesjohtajia, vaan ainoastaan johtajia. Olen sitä mieltä, että johtoon pitäisi aina valita parhaat ehdokkaat, kaupunkisuunnittelujohtaja Pia Sjöroos kertoo.
Johtotehtävässä olevan sukupuolella ei ole merkitystä
Naisjohtajien nostaminen mediassa saattaa inspiroida muita naisia kokeilemaan siipiään johtajan tehtävissä, mutta miten naisjohtajien lisääntyminen on vaikuttanut työelämään?
– Naisjohtajuutta tärkeämpää on diversiteetti. Naisjohtajien määrän lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että johtajan tehtäviin tullaan entistä erilaisemmilla taustoilla ja elämänkokemuksilla. Naisjohtajat ovat lisänneet inhimillisyyttä työelämään, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialajohtaja Anu Laitila kertoo.
Vaikka Keravan kaupungin johtoryhmässä yli puolet on naisia, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu
ei koe sen muuttaneen mitään johtoportaan työskentelyssä.
– Se, että istuuko kaupungin johtoportaassa naisia tai miehiä, sillä ei ole mitään merkitystä. Sukupuoli ei ole se, mikä merkitsee. Ainoastaan se merkitsee, että Keravan johdossa istuu erittäin päteviä ja työhönsä sitoutuneita ihmisiä, Rontu kiteyttää.
Kerava, uusien ajatusten kärkikaupunki
Yksi Keravan kaupungin strategisista kärjistä, ”Uusien ajatusten kärkikaupunki”, perustuu ennakkoluulottomuuteen ja asiantuntijuuteen luottamiseen.
– Myös me johtajat olemme palvelutehtävässä – asiakaskohtaamiset ja kaupunkilaisten kokemukset ovat meille tärkeitä. Haluamme toimia laaja-alaisessa yhteistyössä, sillä teot luovat identiteettimme ja imagomme, kertoo Anu Laitila.
– Uusien ajatusten kärkikaupunki tarkoittaa myös sitä, että uskallamme innovoida ja kehittää kaupunkia ilman epäonnistumisen pelkoa. Kaupungilla rohkaistaan uskaltamaan, sillä meillä voi myös epäonnistua ja epäonnistumisista opimme. Olemme siis rohkeita kehittämään meille tärkeää ja rakasta kaupunkiamme, Kirsi Rontu lisää.
