Takavuosina valtaosa metalli-, muovi- ja elektroniikkaromusta sekä purkujätteestä päätyi kaatopaikoille. Tänä päivänä ne matkaavat ”kaupunkikaivoksille”, jossa eri jätelajit erotellaan, pilkotaan pienemmiksi ja kuljetetaan uudelleenkäytettäviksi ja jatkojalostettaviksi teollisuuden tarpeisiin.
Yksi Suomen suurimmista alan toimijoista on Kajaanin Romu Oy, jonka taival kuvastaa hyvin koko toimialan kehitystä. Vuonna 1984 perustetusta yhden yrittäjän romuliikkeestä on vuosikymmenten saatossa kasvanut 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä kiertotalousyritys, joka alihankkijat ja yhteistyökumppanit mukaan lukien työllistää Kainuun seudulla jo noin sata henkilöä.
Kajaanin Romun materiaalien hankinta-alue ulottuu kotimaakunnasta Keski-Suomeen saakka ja kattaa pohjoisessa likipitäen koko kalottialueen. Jäte-eristä lajitellut arvometallit, teräkset ja alumiinit matkaavat pääosin kotimaahan ja lähialueille, mutta vientikauppaa tehdään aina Aasiaan asti.
Investoinneilla isku- ja kilpailukykyä
Alan kilpailu on kiristynyt jatkuvasti ja kajaanilaiset ovat vastanneet haasteeseen investoimalla alati tehokkaampaan lajitteluteknologiaan. Sen myötä jätevirroista saadaan arvokkaat partikkelit ja jalometallit talteen entistä tarkemmin.
– Viimeisimmän investoinnin arvo on noin 1,8 miljoonaa euroa. Sen myötä hyödyntämättä jäävän ja kaatopaikoille tai polttoon päätyvän jätteen määrä kutistuu meillä entisestään, kertoo operatiivinen johtaja ja kolmannen polven ”romumies” Niko Nyyssönen.
”Pienikin putkenpätkä on jätteen sijasta arvokasta raaka-ainetta."
Hän painottaakin, että kaupunkikaivoksiksi muuttuneet käsittelylaitokset ovat avainlenkkejä materiaalien kierrätyksessä, materiaalitehokkuudessa ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Sähköistyvässä maailmassa jalometallien kysyntä jatkaa kasvuaan, mutta samaan aikaan vastuullisuus- ja ympäristövaateet ohjaavat uusiokäyttöön ja kierrätykseen.
– Kiertometallien valmistus kuluttaa vähemmän energiaa ja niiden käyttö vähentää tuotannon päästöjä. Kierrätys ja kaupunkikaivokset jarruttavat myös luontokatoa, kun arvokkaita mineraaleja ei tarvitse kaivaa maaperästä, Nyyssönen tiivistää.
Vaikka kiertotalousketju rullaa tänä päivänä jo varsin kitkattomasti, on siinä edelleen myös rasvattavaa.
– Jätteiden lajittelua ja keräystä pitää edelleen tehostaa. Lisäksi metalliromulta olisi poistettava vanha jäte-nimike, joka jäykistää alan lupakäytäntöjä. Pienikin putkenpätkä on arvokasta raaka-ainetta, Nyyssönen muistuttaa.
Teksti: Timo Sormunen
