Suomessa valmistavan teollisuuden tuottavuuskehitys on jäänyt kansainvälisten kilpailijamaiden kehityksestä jälkeen, mikä haastaa teollisten tuotantolaitosten kannattavuuden lisäksi koko Suomen talouskehityksen. Jopa 50 prosenttia Suomen vientituloista on peräisin valmistavasta teollisuudesta, jonka vuoksi teollisen toimialan kilpailukyvyn ylläpitäminen ja tehokkuuden edistäminen ovat suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden edellytys. Kansainvälisesti kysyttyä osaamista löytyy, mutta sen potentiaalin hyödyntämisessä on petrattavaa.
– Keinot teollisen toiminnan tuottavuuden parantamiseen ovat olemassa, mutta niiden käyttöönottoa on vauhditettava. Muutokset tuotantotavoissa ja -teknologioissa ovat tuottavuusloikan edellytys, mutta myös mahdollisuus uuteen liiketoimintaan ja kansainväliseen kasvuun. Toisaalta vihreä siirtymä tulisi myös nähdä kuluerän sijaan kestävänä investointina kasvuun ja kannattavuuteen. Muutos itsessään ei ole tavoite, vaan liiketoiminta, jota siitä syntyy, Sustainable Manufactoring -ohjelmaa Business Finlandilla vetävä Toni Mattila rohkaisee.
Vähähiilisyys on kansainvälinen kilpailuvaltti
Globaalien ympäristötavoitteiden toteutumisen näkökulmasta teollisen tuotannon on löydettävä keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen jokaisella teollisuuden toimialalla. Suomi on edelläkävijä ilmastoystävällisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä, joten oikein valjastettuna teollisuuden vihreä siirtymä on Suomelle vientimarkkinoiden valttikortti.
”Suomi on edelläkävijä ilmastoystävällisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä."
– Suomessa on vahvaa osaamista esimerkiksi biotaloudessa, energiatehokkuudessa ja teollisessa digitalisaatiossa, jotka ovat keskeisiä tekijöitä tuotannon tehostamisessa ja ympäristöpäästöjen vähentämisessä. Samalla Eurooppa on täynnä energiakriisissä rypeviä teollisuuden alan yrityksiä, jotka etsivät keinoja tuotannon tehostamiseen ja ympäristötavoitteiden ratkaisemiseen. Kansainväliset markkinat ovat valmiita osaamiselle ja teknologioille, joita Suomesta löytyy, Mattila avaa tilanteen valoisaa puolta ja jatkaa:
– Esimerkiksi digitaalisille tiedolla johtamisen järjestelmille ja tuotantoprosesseja tehostaville teollisuusautomaatiolle sekä moninaisille energiatehokkaille ratkaisuille hukkalämmön talteenotosta materiaalien uusiokäyttöön ja jäteveden kierrätykseen riittää vahvaa kansainvälistä kysyntää.
Viime aikoina vastuullisuustekojen on nähty vaikuttavan myös kuluttajakäyttäytymiseen ja liiketoiminnan kasvuun.
– Vihdoin ja viimein on voitu lukujen valossa osoittaa, että kuluttajat arvostavat kestävyyttä valinnoissaan. Esimerkiksi kulutuselektroniikan markkinoilla etenkin nuorten kuluttajien on havaittu alkaneen arvostaa kierrätysmateriaalien käyttöä ja suosivan kestävästi valmistettua vastaavaa tuotetta. Tämä on hieno signaali, joka tarkoittaa valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Silloin kun yritys onnistuu kytkemään kestävän kehityksen mukaisen toiminnan uskottavasti yritysimagoon, on vihreää siirtymää helpompi lähestyä kustannusten sijaan investointina, Mattila iloitsee.
Hiilikädenjälki näkyväksi
Kestävä kehitys on laaja käsite ja toimenpiteet sen edistämiseksi moniulotteiset, jonka vuoksi erityisesti epäsuoria päästöjä synnyttävän valmistavan teollisuuden voi olla haastavaa löytää oman toimintansa kannalta relevantit ja vaikuttavimmat keinot ilmastotalkoissa.
– Kestävän kehityksen hahmottamisen haasteet oman liiketoiminnan näkökulmasta voivat lamaannuttaa paljoudellaan ja hankaloittaa toimenpiteisiin ryhtymistä. Päästöjä on hankalampi hahmottaa, kun ne eivät tule omasta savupiipusta. Tämän vuoksi oman liiketoiminnan hiilijalanjäljen yksityiskohtainen selvittäminen on luonnollinen ensimmäinen askel, mutta heti seuraavaksi kannattaa kiinnittää huomiota yritysten muodostamiin toimitusketjuihin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa päästöihin osana ketjua. Lopputuotteen valmistajan hiilijalanjälki nimittäin lasketaan koko arvoketjun ajalta, Mattila vinkkaa.
”Vihreästä siirtymästä vientivaltti"
Oman liiketoiminnan potentiaali vihreän siirtymän kasvavilla markkinoilla löytyy valmistavan teollisuuden kohdalla tyypillisesti yhteistyössä muiden yritysten kanssa.
– Oleellista on herätä pohtimaan, millä tapaa voisi vaikuttaa positiivisesti lopputuotteen valmistajan hiilijalanjälkeen ja tarjota ikään kuin auttavan käden, hiilikädenjäljen, lopputuotteen valmistajalle. Vihreä siirtymä on monisäikeinen paletti, jonka merkittävä liiketoimintapotentiaali piilee nimenomaan kumppanuuksissa, Mattila painottaa.
Kestävästä ideasta kansainväliseen kasvuun
Business Finland tukee suomalaisyrityksiä teollisuusalan haasteita ratkovien ideoiden jalostamisessa maailman markkinoille rahoituksella ja neuvontapalveluilla.
– Vaikuttavien tekojen lähtökohtana on tilannekuvan kartoittaminen. Sen pohjalta toimenpiteet on mahdollista aloittaa askel kerrallaan tärkeysjärjestyksessä. Muutoksen aika on nyt, sillä jos ei markkinalogiikka yksin ohjaa siirtymään, se tulee todeksi ennemmin tai myöhemmin pakotteiden muodossa. Tilanne on mahdollista kääntää vaikeuksista voiton puolelle tarttumalla toimeen ajoissa, Mattila päättää.
Teksti: Mari Korhonen
