Kaksi vanhaa voimalaa, niiden hiilenkäsittely- ja nokilaitokset, bio- ja öljykattilat, turbiinit, paineilma- ja öljyjärjestelmät, sähkö- ja automaatiokeskukset, jäähdytys- ja lauhdevesijärjestelmät, 60-metrinen savupiippu sekä kilometrikaupalla erilaisia putkistoja, kaapeleita ja kanavia.

Siinä pähkinänkuoressaan urakka, johon Purkupihan ammattilaiset tarttuivat keväällä 2022. Nyt Laanilan Voima Oy:n vanhojen voimaloiden tilalla on siistitty teollisuustontti, jossa aloitellaan jo uusien tuotanto- ja toimitilojen rakennustöitä. 

Jos alueen muodonmuutos hämmästyttää satunnaista vierailijaa, silmiään on joutunut purkutöiden edetessä hieraisemaan moneen otteeseen myös purkutyöt tilannut ja niistä Pohjolan Voiman puolella vastannut voimalaitosasiantuntija Arttu-Pekka Alaperä.

 ”Tällaisten kohteiden purkaminen on jo itsessään haastavaa. Laanilassa vaikeusastetta lisäsivät naapurirakennukset sekä vieressä käytössä olevat putkisillat ja sähköjärjestelmä”, hän kertoo.

Purkutyöt eivät saaneet myöskään haitata alueella olevien yritysten toimintaa. Pölyn, melun ja etenkin tärinän osalta oli oltava todella tarkkana.

Myös työmaan logistiikka oli mietittävä niin, ettei purkumateriaalien kuljetusrumba sotke ja tulppaa teollisuusalueen muuta liikennettä.

Kokemus ja osaaminen painoivat valintapuntarissa

Hankkeen kokoluokka ja vaativuus olivatkin Alaperän mukaan keskeiset perusteet sille, että tekijäksi valikoitui Purkupiha.

”Halusimme tänne osaavan porukan, joka pystyy työskentelemään itsenäisesti ja ilman tilaajan jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa. Purkajien ammattitaito, kokemus ja joustava yhteistyötapa tulivat selkeästi esiin jo suunnitteluvaiheessa”, Alaperä kiittelee.

"Hankkeen kokoluokka ja vaativuus olivatkin Alaperän mukaan keskeiset perusteet sille, että tekijäksi valikoitui Purkupiha."

 Nykyaikainen, tarkasti etukäteen suunniteltu ja aikataulutettu purkutyömaa kuuluikin tarjonneen matkan varrella monta hämmästyksen aihetta. Yksi niistä oli erilaisten purkumateriaalien tarkka ja nopea lajittelu kierrätystä ja jatkokäyttöä varten. Käytännössä kaatopaikalle päätyy enää eristeenä käytettävä lasivilla, ja sillekin mietitään kuumeisesti uusiokäyttökohteita.

”Tällaiset kohteet tarjoavat aina myös yllätyksiä. Projekti kuitenkin eteni kitkattomasti ja aikataulussaan, mikä kertoo omaa kieltään tekijöiden käytännön kokemuksesta. Ja sitä jaksan edelleen hämmästellä, kuinka alueen korkeat voimalaitosrakennukset saatiin noin ahtaassa paikassa palasiksi ja keräyslavalle”, Alaperä tunnustaa. 

Hyvä suunnittelu on onnistumisen avain

Purkupihan projektipäällikkö Petri Kuusisto kuvailee Laanilan voimaloita lajissaan varsin tyypilliseksi teollisuuskohteeksi, jossa onnistumisen avainasioita ovat huolellisuus ja hyvä etukäteissuunnittelu.

”Voimalarakennukset ovat tyypillisesti korkeita ja niissä on paljon erilaisia metallirakenteita, käytäviä ja putkistoja. Laanilassa viereiset rakennukset olivat lisäksi todella lähellä työmaata. Purkutyöt oli sen vuoksi aloitettava alueen keskeltä”, Kuusisto kertoo.

Metallirakenteisissa teollisuus- ja voimalaitoskohteissa purkaminen tehdään pitkälti polttoleikkaamalla. Työhön tuovat lisähaastetta erilaiset nesteet, öljyt ja kemikaalit, joita jää putkistoihin ja linjastoihin niiden huuhtelusta huolimatta.

"Työhön tuovat lisähaastetta erilaiset nesteet, öljyt ja kemikaalit, joita jää putkistoihin ja linjastoihin niiden huuhtelusta huolimatta."

Oma lukunsa on asbesti, joka on kartoitettava ja poistettava erikoismenetelmin ennen varsinaisten purkutöiden aloittamista. Sitä oli Laanilassakin riittämiin.

”Myös logistiikka on mietittävä ja aikataulutettava tarkasti. Näin erilaiset purkumateriaalit saadaan kasojen sijasta suoraan kuormalavoille. Laanilassa etuna oli se, että käytettävissä oli paikallinen kuljetusyritys ja myös romumetallin vastaanottajat olivat lähellä”, Kuusisto kertoo.

Parinkymmenen vuoden purkutyökokemuksen erilaisista teollisuuskohteista omaava projektipäällikkö korostaakin, että työt pyritään viemään aina läpi asiakkaan ehdoilla ja niin, ettei purkamisesta koidu liiallista haittaa ympäristölle ja naapureille.     

Teksti: Timo Sormunen