Marraskuu ei ole harmaa. Jos katsoo kunnolla ja ilman ennakkoluuloja, huomaa lukuisat hiipuvan ruskan ja lähestyvän talven sävyt. Marraskuussa on tunnelmaa. Mestarivalokuvaaja Pentti Sammallahtikin arvostaa sumuisia päiviä ja niin sanottua huonoa säätä. Marraskuun pimeys on kuin mustaa samettia, lempeää ja pehmeää.

Syksyllä ja etenkin marraskuussa ilma on ihanan raikas eikä siitepöly enää ole riesanamme. Valonarat silmät lepäävät, toisin kuin kirkkaassa auringonpaisteessa, ja lämpötila on juuri sopiva. Verta imevät hyönteiset ja maahan istuneita ihmisiä väijyvät kusiaiset ovat häipyneet. 

Jos ulos ei huvita mennä, kotona voi vihdoin tehdä kaikki ne asiat, joita kesällä ei ehtinyt, koska piti koko ajan olla ulkona. Nyt voi remontoida, järjestellä kaappeja ja siivota jääkaapin ja hellan takaa, kaappien päältä ja niin edelleen. Nyt voi lukea kirjoja ja koota palapelejä tai katsoa sarjoja. 

Mikä parasta, marraskuussa kukaan ei odota keneltäkään mitään, koska kaikkien oletetaan olevan väsyneitä. Toisaalta me syysihmiset taidamme nyt olla intoa täynnä.