Rakentamisen ja rakennusten käytön aikaiset päästöt aiheuttavat suuren osan maailman hiilidioksidipäästöistä, joten kestävällä arkkitehtuurilla, valveutuneilla tilaajilla ja ympäristövaikutukset tiedostavalla päätöksenteolla on vaikuttava asema Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Sen lisäksi ratkaiseva rooli on rakennuksia käyttävillä ihmisillä.

– Hyvä suunnittelu ja rakentaminen eivät yksin riitä, rakennuksista on myös pidettävä huolta. Mitä enemmän rakennettua ympäristöä arvostetaan ja siitä koetaan osallisuutta, sitä paremmin siitä huolehditaan. Vanhan rakennuksen tai esimerkiksi huonekalun kunnossa pitäminen on kestävyyttä parhaimmillaan, Miina Jutila Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfolta sanoo.

Yhteistyöllä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään tulevaisuuteen

Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat olleet suuressa roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, mikä on osaltaan luonut Suomesta mielikuvaa innovatiivisten ja laadukkaiden ratkaisujen kehittäjänä. 

– Suomalainen suunnittelu tunnetaan käytännönläheisyydestään. Esimerkiksi astiankuivauskaapit kehitettiin aikoinaan helpottamaan suomalaisnaisten arkea. Sittemmin ne ovat levinneet maailmallekin. 

”Hyvä suunnittelu ja rakentaminen eivät yksin riitä, rakennuksista on myös pidettävä huolta."

Tänä vuonna kansainvälisen huomion kohteena on suomalaisittain perinteinen kiertotalouden ratkaisu huussi, joka on valloittanut arkkitehtuurin merkittävimmän esittelyareenan, Venetsian arkkitehtuuribiennaalin, Jutila antaa esimerkkejä kestävistä kotimaisista ratkaisuista.

Suomalaisella arkkitehtuurilla on potentiaalia toimia vihreän siirtymän edelläkävijänä myös suuremmassa mittakaavassa. 

– Meillä on pitkät perinteet puurakentamisessa, ja osaamisellamme on paljon annettavaa kansallisten ja kansainvälistenkin päästötavoitteiden saavuttamisessa, Jutila päättää.

Teksti: Mari Korhonen