Korona-aikana on huomattu, että hiljaiset ja yksin tehtävät työt onnistuvat monilla kohtuullisen hyvin kotoa käsin. Tilanne muuttuu, kun työssä korostuvat yhdessä tekemisen tarpeet ja ryhmätyö. Silloin toimistoyhteisö on yleensä toimivampi ratkaisu. Monet kaipaavat ylipäätään päivittäistä suurempaa työyhteisöä, jossa ihmiset kohtaavat samoissa toimitiloissa.
– Tutkimukset viittaavat siihen, että hyvin moni työntekijä haluaa olla toimistolla 2–3 päivää viikossa ja loput etätöissä. Se on varmasti tulevaisuuden työnteon malli. Kaikkien yritysten tarpeet eivät ole samanlaisia, vaan jokaisella yrityksellä on iso miettiminen siinä, miten työnteko juuri heillä järjestetään ja minkälaiset toimitilat siihen tarvitaan, Skanska CDF Oy:n vuokraus- ja markkinointijohtaja Michael Ekström toteaa.
– Toimiston pitää jatkossa pystyä kilpailemaan kodin kanssa, koska etätyölläkin on etunsa. Mietimme paljon Skanskassa, mikä tekee toimistosta niin mielenkiintoisen ja toimivan, että ihmiset haluavat tulla sinne töihin. Panostamme tähän konseptityöhön todella paljon, Skanska CDF Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Antti Säynätkari korostaa.
Skanska on yksi Suomen suurimmista asuntojen, toimisto- ja tuotantotilojen sekä infrastruktuurin rakentajista ja projektikehittäjistä. Skanska CDF Oy vastaa toimitilojen projektikehityksestä Suomessa.
Ryhmätyötilojen osuus kasvaa
Suomessa on viime vuosina alettu siirtyä toimistorakentamisessa kohti monitilatoimistomallia. Puhtaassa monitilatoimistossa kenelläkään ei ole omaa nimikkotyöpistettä, vaan kukin valitsee päivittäin itselleen vapaan työpisteen tai muun pisteen tehtäviensä tekemiseen. Työpisteitä on vähemmän kuin työntekijöitä, koska kaikki eivät ole samaan aikaan paikalla toimistossa. Tilojen viihtyvyyteen on panostettu ja ne on jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin työrauhan, ryhmätyön ja vapaamman olemisen näkökulmasta. Puhelinkeskusteluja varten on tarjolla äänieristettyjä puhelinkoppeja.
– Suomessa on vielä kuitenkin pääosin käytössä jonkinlainen välimalli perinteisen toimiston ja monitilatoimiston välimaastossa. Usein kaikilla työntekijöillä on vielä omat nimetyt työpisteensä, toisin kuin puhtaassa monitilatoimistossa. Yhden työpisteen käyttöprosentti on Suomessa keskimäärin vielä hyvin matala, Ekström sanoo.
– Myös tilojen tekniset vaatimukset muuttuvat siten, että uusilla ja hyvin varustetuilla kiinteistöillä on etulyöntiasema toimistomarkkinoilla. Uudistaloissa pystytään parhaiten ratkaisemaan erilaiset tekniset vaatimukset, sisäilman laatu, tilojen viihtyvyys ja vastaavat tekijät, Säynätkari toteaa.
”Työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys ja toimistojen ihmiskeskeisyys kasvavat tulevaisuudessa."
Skanskassa ei uskota vuokrattavien toimistopinta-alojen pienenevän jatkossa paljoakaan. Tilojen uskotaan kuitenkin muuntautuvan toisentyyppisiksi kuin nykyään.
– Vaikka kiinteät työpisteet poistuisivat, ryhmätyöhön tarvitaan enemmän tilaa niinä päivinä, kun ihmiset ovat työpaikalla läsnä. Tilojen keskinäinen suhde vaihtuu. Liputamme myös monitilatyöympäristön puolesta. Olemme tehneet monta erityyppistä ratkaisua sillä saralla, Ekström sanoo.
Omien tilojen lisänä voi olla myös kaikille yhteisiä coworking-tiloja, jonne ulkopuolisillakin on pääsy.
Hyvän voinnin toimitiloja
Skanskassa uskotaan, että työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys ja toimistojen ihmiskeskeisyys kasvavat tulevaisuudessa. Yksi lähestymistapa tähän on kansainvälinen WELL-hyvinvointisertifikaatti, jota Skanskassa on jo toteutettu ulkomailla. Suomessa WELL-mallia on toteutettu Mannerheimintien päässä sijaitsevassa M117-toimistotalossa, jonka tilat uudistettiin WELL-kriteerien mukaisesti.
Monitilatoimistot ovat jo vieneet ajattelua ihmiskeskeisempään suuntaan, mutta WELL-ajattelu tuo siihen vielä oman, työntekijöiden hyvinvointia korostavan kerrostuman. WELL-sertifioinnissa on määritelty kymmenen eri hyvinvointiin vaikuttavaa osa-aluetta, joiden avulla voidaan luoda hyvinvointia tukevia ratkaisuja toimitiloissa.
– Ei ole yhtä kattavaa tapaa tehdä asioita, vaan jokainen organisaatio tarvitsee omanlaisensa tavan. Meidän tehtävämme Skanskassa on toteuttaa niin joustavia, toimivia ja terveellisiä taloja, että ne taipuvat täyttämään nämä eri tarpeet, Ekström sanoo.
– Pitää muistaa, että laadukkaat toimitilat ovat myös rekrytointietu, Säynätkari toteaa.
Teksti: Jari Peltoranta
