Maamme 66 metsänhoitoyhdistystä ajavat metsänomistajien etua paikallisella tasolla olosuhteet tuntien. Ne myös tuottavat omistajalähtöisesti kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut liittyivätpä ne neuvontaan, metsänhoitoon, puukauppoihin, metsäavustusten hakemiseen, metsien virkistyskäyttöön, suojeluun tms.
– Kaikki sovitut toimenpiteet perustuvat aina metsänomistajan toiveisiin ja tahtotilaan. Omistaja päättää sen, mitä metsässä tehdään, korostaa Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton (MTK) metsäjohtaja Juha Hakkarainen.
Kasvava metsä lisää hiilinielua
Mitä paremmin metsät on hoidettu, sitä paremmin ne kasvavat ja torjuvat ilmastonmuutosta sitomalla hiilidioksidia. Vanhoissa metsissä sekä puun kasvu että hiilensidontakyky vähenevät.
Suomessa on yli sadan vuoden perinteet hyvästä metsänhoidosta ja viimeisen 50 vuoden aikana metsien vuosittainen kasvu on kaksinkertaistunut 108 miljoonaan m3:iin. Samanaikaisesti puuvarasto ja siihen sitoutunut hiilidioksidimäärä on yli puolitoistakertaistunut.
– Sekä ilmastonmuutoksen että Suomen kansantalouden ja myös yksityisen metsänomistajan kannalta on tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin tulevaisuudessakin. Metsien monimuotoisuus ja kestävä metsätalous pystytään hyvin sovittamaan yhteen, muistuttaa Hakkarainen.
Metsänhoitoyhdistyksissä jäseninä ovat yksityiset metsänomistajat. Yhdistykset puolestaan kuuluvat jäseninä MTK:oon, jonka tehtävä on ajaa metsänomistajien etua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa käyttöönsä myös kaikki MTK:n jäsenedut.
– Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön, analysoimme globaaleja markkinoita ja niiden vaikutuksia suomalaiselle metsänomistajalle. Kehitämme siis alan toimintaympäristöä metsänomistajan näkökulmasta, selvittää Hakkarainen MTK:n tehtäviä.
