Direktiivi tuo kaikkiin EU-maihin eurooppalaisen laskutusstandardin, jonka tavoitteena on saada aikaan merkittäviä säästöjä muun muassa tehokkaamman taloushallinnon myötä. Verkkolaskutus tarkoittaa sellaista sähköistä laskutusta, jossa lasku siirtyy konekielisessä muodossa lähettäjän järjestelmästä vastaanottajan järjestelmään. Mitään ei siis tulosteta, skannata tai postiteta eikä maksajan myöskään tarvitse syöttää maksutietoja esimerkiksi verkkopankkiin, vaan laskun voi maksaa helposti järjestelmän kautta. Sähköpostilaskuja ei lasketa sähköisiksi laskuiksi.
Verkkolaskutus tekee laskutuksesta helpompaa, nopeampaa, edullisempaa, vähemmän virhealtista ja ympäristöystävällisempää. Verkkolaskulaki tekee verkkolaskujen tietokentistä yhtenäisemmät ja antaa yrityksille oikeuden vaatia eurooppalaisen standardin mukaisia verkkolaskuja ja hylätä muut kuin direktiivin mukaiset laskut. Jos asiaa katsotaan toiselta kannalta, niin laki siis myös velvoittaa yrityksiä käsittelemään verkkolaskuja huhtikuusta 2020 lähtien. Suomea pidetään edelläkävijämaana verkkolaskutuksessa.
Laki on koskenut julkishallinnon yrityksiä jo vuoden ajan, huhtikuusta 2019 lähtien. 1.4.2020 lähtien Suomen valtio ei vastaanota enää muita kuin verkkolaskuja.
– Nyt kun laki laajenee ovat monet, varsinkin pienemmät yritykset, olleet huolissaan siitä, että heidät ”pakotetaan” ottamaan käyttöön jokin kallis verkkolaskutusohjelma sekä siitä, miten isoja päivitystarpeita direktiivin voimaantulo aiheuttaa yritysten ohjelmistoihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin kertoo Svean kehitysjohtaja Patrik Ekman. Laki ei kuitenkaan koske alle 10.000 euron liikevaihdon yrityksiä eikä pelkästään kuluttajakauppa tekeviä yrityksiä.
– Pienillekin yrityksille on myös tarjolla edullisia tai jopa ilmaisia, helppokäyttöisiä verkkolaskutusohjelmia, lisää Ekman.
Jotkin verkkolaskutusohjelmia tarjoavat toimijat keskittyvät nimenomaan pienyrityksiin ja tarjoamaan verkkolaskutusta sellaisille yrityksille, joilla ei ole omaa laskutusjärjestelmää ja -ohjelmistoa. Yksi tällainen toimija on esimerkiksi Suomessa perustettu Zervant Oy, jonka Zervant-laskutusohjelma skaalautuu yrityksen tarpeisiin sekä ominaisuuksiltaan että hinnoittelultaan.
– Iso osa suomalaisasiakkaistamme on ottanut verkkolaskut käyttöön jo ennen uutta lakia, ja lain myötä verkkolaskutuksen helppokäyttöisyys on entistä korkeammalla prioriteettilistallamme, kertoo Zervantin toimitusjohtaja Mattias Hansson. Zervant-laskutusohjelma tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuden myydä laskunsa palvelun kautta rahoitusyhtiölle, joka Zervant-laskutusohjelmassa on laskurahoituksen alalla hyvin tunnettu Svea.
– Laskurahoitus on helppo ja järkevä tapa muuttaa saatavat rahaksi, sillä se perustuu jo tapahtuneeseen myyntiin – sovitusta työstä tai palvelusta maksettava suoritus on jo yrityksen reskontrassa ja kotiutumassa, mutta vasta myöhemmin. Toisin sanoen: yritys saa oikeastaan omat rahansa, mutta nopeammin, lisää Ekman.
Uuden verkkolaskulain myötä on herännyt huolta siitä, miten myyntisaatavien kotiutus voi vaikeutua, jos yritys ei pysty toimittamaan verkkolaskuja asiakkailleen. Verkkolaskutuksen käyttöönotto on siis viimeistään nyt hyvin perustelua. Kustannukset vaihtelevat, mutta verkkolaskutuksen sanotaan olevan huomattavasti edullisempi tapa hoitaa laskutusta kuin paperilaskujen lähettäminen.
- Uusi verkkolaskulaki astuu voimaan 1.4.2020
- Laki perustuu EU:n verkkolaskutus direktiiviin, ja se on koskenut julkishallinnon yrityksiä jo vuoden ajan
- Laki velvoittaa yritykset siirtymään verkkolaskutukseen ja ne laskut, jotka eivät täytä lain vaatimuksia, voidaan hylätä
