Aihepiirit
14.10.2016

Tampere kasvaa ripeästi, mutta kestävästi

Tampere valittiin jälleen Suomen vetovoimaisimmiksi kaupungiksi ja sen keskusta elävimmäksi kaupunkikeskustaksi. Imun voi nähdä muuttovoittona, yksityisinä investointeina ja vilkkaana rakentamisena. Haasteena on suunnitella kasvu tulevaisuuden vaatimusten mukaan ja samalla uudistaa vanhoja alueita kestävästi. 

Kaupungin nopea kasvu vaatii
rakentamista riuskaan tahtiin. Pelkästään Tampereen keskustaan odotetaan 2030
mennessä 15 000 uutta työpaikkaa ja
asukkaita saman verran. Näsijärven rannoille on nousemassa 1500 asukkaan Ranta-Tampella ja edemmäs Hiedanranta, josta rakennetaan 20 000 asukkaan 10 000 työpaikan kaupunginosaa. Toisella puolella kaupunkia täydennetään
luonnonläheistä Vuoresta, jossa on 2030 mennessä asunnot yli 13 000
asukkaalle ja toimitilat 3 000–5 000 työpaikalle.

Mahdollisuutena
on kestävästi suunniteltu ja viihtyisä järvenrantakaupunki, jonka kautta
kaupunkiseudun liikenne sujuu työssäkäynnin, yrityselämän ja asukkaiden arjen
tarpeita vastaavasti. Onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä koko talousalueen,
naapurikuntien, yrityselämän ja muiden yksityisten kehittäjien kanssa.

Kärkihankkeilla ja täydennysrakentamalla kohti parempaa kaupunkia 

Tampereen tärkeitä infrainvestointeja ovat etuajassa valmistuva Rantatunneli, suunnitteilla oleva raitiotie, Kunkun Parkki, Tampereen Asemakeskus sekä radan päälle kaupungin kruunuksi kohta kohoava Kansi ja Areena. Kaupungin isot hankkeet kannustavat yksityisiä
toimijoita investoimaan ja rakentamaan.

Keskustan jättiprojektien kainalosta löytyy Tammela. Päällepäin verkkaista 2500 asukkaan
kaupunginosaa ei arvaisi täydennysrakentamisen ja energiatehokkuustyön kärkialueeksi. Muutaman vuoden ponnistelujen jälkeen
kaupungin tiedotus, talousporkkanat, suunnitteluapu ja yhteistyö on alkanut
kantaa hedelmää.

Tammelan ensimmäinen kokonaisvaltainen kortteliuudistus maanalaisine yhteis-
pysäköinteineen on juuri valmistunut. Muuallakin keskustassa on valmistunut ja vireillä lukuisia yksityisiä korjaus- ja täydennys-
rakentamisen hankkeita. Pysäköintikenttien paikalle nousevat asuin- ja liiketalot ovat kannustavat muitakin rakentamaan.

– Mikä parasta, samalla kohenee kaupunkikuva, viihtyisyys ja kiinteistöjen taloudellinen arvo, toteaa arkkitehti Minna Seppänen Tampereen kaupungin Keskusta-hankkeesta. 

Energiatehokkuus on yhteistyötä 

Tamperelaiset
taloyhtiöt ovat joukolla
lähteneet tehostamaan energiankäyttöään. Taustavaikuttajana ovat olleet
kaupungin vetämät ja tukemat hankkeet, kuten kuuden eurooppalaisen kaupungin EU-GUGLE, EAKR-rahoitteinen TARMO+ ja kaupungin tukema energianeuvontapalvelu Rane. Tunnetuin remonttikohteista on As Oy
Tampereen Pohjolankatu 18-20, joka onnistui pudottamaan energiankulutusta lähes 60 %. 

Vaikuttava
energiatehokkuustyö edellyttää laajaa yhteistyötä: kaupungin yksiköt, alan liitot ja yhdistykset, noin 200
taloyhtiötä, kaikki alueen
korkeakoulut ja hankkeiden kansainväliset kumppanuuskaupungit. TARMO+ -hankkeen
projektipäällikkö Tiina
Sahakarin
mielestä myös yritysten osallistuminen on ollut
korvaamatonta. Nämä ovat puolestaan saaneet tapoja kohdata asiakkaita ja
kehittää palveluitaan.


Yhteisissä työpajoissa
yritykset ovat olleet kaupungin edustajien kanssa samalla puolella pöytää etsimässä ratkaisuja taloyhtiöille.

Kiertotalouden ja
kulttuurin koelaboratorio 

Hiedanrannasta aletaan rakentaa vanhasta tehdasalueesta
kaupunginosaa parille kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Parhaillaan siellä
kokeillaan paikallisia bio- ja kiertotalouden ratkaisuja, joiden lopputulokset
ovat varsin konkreettisia. Kaupunkikulttuurihalli Kuivaamon sanitaatio on
toteutettu paikan päälle rakennetuilla kuivakäymälöillä, joita on enemmän kuin missään
muualla Suomessa. Käymäläjätteen käsittelyyn on kokeiltu Superkompostoria,
jolla 30 kilosta saadaan vuorokaudessa kymmenisen kiloa käyttökelpoista multaa. Kerättyä virtsaa
käytetään veteen sekoitettuna mikrolevän kasvattamiseen.

Myös spontaani kukoistaa. Useat kaupunkikulttuurialan yhdistykset ja
kollektiivit ovat järjestäneet festareita, puistojoogaa, kirpputoreja,
taidetapahtumia ja kaupunkiviljelyä. Alueella toimii jo nyt muutama
kaupunkikehitykseen ja kestävyyteen liittyvää liiketoimintaa kehittävä yritys.
Kehityspäällikkö Reijo
Väliharju
näkee
Hiedanrannan kehitysalustana, jonne haetaan erityisesti uusista ratkaisuista
kiinnostuneita yrityksiä tekemään älykästä ja kestävää kaupunkia aktiivisten asukkaiden kanssa. 

– Hiedanrannassa haluamme nostaa ratkaisut uudelle tasolle.

www.tampere.fi

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Tampereen kaupunki

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asuu 231 853 ihmistä (vahvistettu tieto 31.12.2017). Kaupungin pinta-ala on 689,6 neliökilometriä, josta vettä on 164,6 neliökilometriä. Tampere on hyvien kulkuyhteyksien päässä. Helsinkiin on matkaa maanteitse 176 kilometriä, Hämeenlinnaan 75 ja Turkuun 157 kilometriä.