Mehiläisessä vastikään käyttöön otettu Hertta-riskitesti mittaa sydänkohtauksen ja siihen liittyvän kuoleman riskiä tarkemmin kuin mikään muu yleisesti käytössä olevista riskiarviointimenetelmistä. 

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja aiheuttavat 30 % kaikista kuolemista. 

– Lähes puolet sydänkohtauksista ilmaantuu ihmisille, joiden kolesteroliarvot ovat normaalit ja jopa 20 %:ssa tapauksista ihmisille, joilla ei ole mitään tunnettua riskitekijää, kardiologian erikoislääkäri Joachim Stjernvall Töölön Mehiläisestä taustoittaa.

Kolesterolitutkimusta tarkempi testausmenetelmä

Aiemmin sydänkohtausriskiä on selvitetty erityisesti kolesterolitutkimuksen avulla. Uusimman tutkimustiedon mukaan tämä ei enää riitä. 

– LDL-kolesterolitason tiedetään olevan väestötasolla hyvä riskimittari, mutta yksilötasolla se ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä jopa puolella potilaista, jotka päätyvät sairaalahoitoon sydän- ja verisuonitapahtumien johdosta, tämä ns. huono kolesteroli saattaakin olla tavoitetasolla. Tutkimusten mukaan Hertta-riskitesti mittaa sydänkohtauksen ja siihen liittyvän kuoleman riskiä tarkemmin. Verinäytteet analysoidaan samassa laboratoriossa, mikä myös minimoi menetelmien eroista johtuvat häiriöt. Testitulos on aina tasalaatuinen ja seurantamittaukset vertailukelpoisia, kertoo Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen. 

Sydänriskiluku motivoi elämäntapamuutoksiin

Testituloksena saatu sydänriskiluku auttaa Hotakaisen mukaan potilasta kiinnittämään huomiota riskin pienentämiseen ja lääkäriä mahdollisten jatkotutkimusten suunnittelemiseen. Riskiluku on jaettu neljään luokkaan: mitä korkeammat pisteet, sitä suurempi todennäköisyys on saada sydäntapahtuma. 

– Kyse ei ole kuitenkaan lopullisesta tuomiosta, sillä riskeihin voi aina vaikuttaa. Potilaalla on myös mahdollisuus keskustella Mehiläisen sydänpuhelimen asiantuntijoiden kanssa elintapamuutoksista tai jatkotutkimuksista. 

Oikean tiedon avulla riskiä voi madaltaa

Sydänkohtauksen riskiin voi ja kannattaa vaikuttaa omilla toimilla: elämäntavoilla, lääkitykseen tehtävillä muutoksilla, tiiviillä seurannalla ja muilla toimenpiteillä. 

– Tavoitteemme on Hertta-testin avulla löytää ajoissa se ryhmä henkilöitä, joilla on tavanomaista suurempi riski saada seuraavan 10 vuoden aikana merkittävä negatiivinen sydäntapahtuma, jolloin heihin voidaan kohdistaa toimenpiteitä ja motivoida heitä tekemään ajoissa elämäntapamuutoksia, Stjernvall toteaa. 

– Yksilön on helpompi tehdä päätöksiä, kun taustalla on faktaa, ja elämäntapamuutosten tai lääkehoidon myönteinen vaikutus näkyykin riskitestissä jo muutamassa kuukaudessa, Hotakainen lisää.

Teksti: Mia Heiskanen

MITEN HERTTA-RISKITUTKIMUKSEEN PÄÄSEE?

Hertta-riskitutkimusta voi suositella työterveyslääkäri tai muu hoitava lääkäri. Riskitutkimukseen voi tulla myös omatoimisesti ilman lääkärin lähetettä. 

Voit varata ajan mihin tahansa Mehiläisen toimipisteeseen tai tulla laboratorioon ilman ajanvarausta aukioloajan puitteissa. 

AJANVARAUKSET

Mehiläisen asiakaspalvelu

puh. 010 414 00 tai mehilainen.fi

Asiakaspalvelu on avoinna

ma-la klo 6-20, su klo 6-22