Kaikki työ mielletään nykyään asiantuntijatyöksi. Mutta missä ovat sen juuret?
Toimihenkilötyö syntyi teollistumisen yhteydessä. Tehtaisiin palkattiin työnjohtajia, konttoreihin sihteereitä. Toimihenkilöt saivat kuukausipalkkaa, muiden palkka riippui työtilanteesta. Toimihenkilöiden järjestäytyminen sai edunvalvontapiirteitä vasta sotien jälkeen. Työntekijöiden etujen kasvaessa alettiin vaatia sopimusperusteisia palkankorotuksia, kertoo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Asiantuntijan määritelmä muuttuu
Asiantuntijoiden asema työelämässä on Malisen mukaan muuttunut suuresti.
– Kun itse aloitin toimihenkilönä meriteollisuudessa, oli yhä selkeä jako teknisten ja ylempien toimihenkilöiden välillä. Kaikki tieto oli ylempien mapeissa, se ei ollut muille avointa.
1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut, ICT-kehityksen siivittämä työelämän murros muovasi myös asiantuntijatyötä.
– Kun hierarkiat poistuivat, rajapinta toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä muuttui. Aiemmin vain harva oli yhteydessä asiakkaisiin. Moderni asiantuntija tarvitsee verkostoja. Aiemmin organisaatiossa katsottiin enemmän sisäänpäin, nykyisissä yritysten ja asiantuntijoiden työtavassa osaamista yhdistetään parhaalla tavalla. Nuorille kansainvälisyys ja tiedon jakaminen ovat itsestäänselvyyksiä, se helpottaa verkostoitumista. Edelleen on myös arvokasta, että suomalainen on sanansa mittainen. Mikään verkosto ei toimi ilman luottamusta, Malinen toteaa.
Koulutustason kasvaessa asiantuntijuus lisääntyy. Myös naisten asema työelämässä on muuttunut täysin työelämän tasa-arvoistuessa.
– Asiantuntijatyö pitäisi määritellä kokonaan uudestaan. Vanhat kuppikunnat kuuluvat historiaan. Naisten työ oli ennen pääasiassa sihteerityötä ja arkistointia. Vuosien saatossa työ on luonnollisesti muuttunut samaksi asiantuntijatyöksi kuin miestenkin. Kehitystä onneksi tapahtuu, sanoo Malinen.
Perinteisen toimihenkilötyön vähentyessä polarisaatiokehitys johtaa siihen, että asiantuntijoiden määrä kasvaa samaa tahtia matalapalkkatyön kanssa.
– Palkansaajatyöt tulevat jakautumaan näihin kahteen ryhmään. Automatisaatio tuo robotit työpaikoille. Entinen ammattityöntekijä onkin nyt asiantuntijan roolissa ohjatessaan robottia. Henkilöstöryhmien väliset rajapinnat katoavat, kun projektit tehdään puhtaasti asiantuntijuuden ja substanssiosaamisen perusteella.
Uusiutuminen pidentää työuraa
Ammattiliitto Pron työelämätutkimuksessa mitataan muun muassa asiantuntijatyön muutosta. Maliselle on selvää, millainen asiantuntija menestyy.
– Tulevaisuudessa pärjäävät ne, jotka pystyvät nopeasti omaksumaan uutta. Suomen teknologinen kehitys kulkee ihmisten osaamisen kautta. Lokeroituminen on riskialtista tulevaisuudessa, kun työurat ovat pidempiä kuin koskaan aiemmin ja osaaminen vanhenee nopeasti.
Teksti: Kati Keturi
Ammattiliitto PRO
- Jäseniä 115 000 (2016)
- 152 työntekijää
- STTK:n jäsenliitto
- Konsernin nettovarallisuus 151 milj. euroa (2016)
