Kierrättäminen, julkisen liikenteen suosiminen tai reilusti tuotettujen elintarvikkeiden valitseminen ovat arkipäivää jo monelle meille tavalliselle suomalaiselle. Vaikka valinnoistamme syntyneet pienet purot kasvavat joiksi, tuntuvat arjen valinnat joskus riittämättömiltä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Mitä, jos voisimme tehdä kestävämpiä valintoja, joilla on vuosien saatossa suuri merkitys ja hyötyä niistä samalla myös itse?
Työelämän rakenteiden muuttuessa ja eläkeiän noustessa säännöllisestä säästämisestä ja tulevaisuuteen varautumisesta on tullut yhä ajankohtaisempaa sekä nuorille että vanhemmille. Jos sijoittamisen saloihin ei ole itse tullut perehtyneeksi, sopivan säästämistavan löytäminen voi tuntua hankalalta. Säästötileillä pääoma on matalan korkotason ja inflaation myötä jo pidemmän aikaa lähinnä pienentynyt. Säästäminen rahastoon, jossa ammattilaiset huolehtivat säästöjen sijoittamisesta ja hoitamisesta, voi olla etenkin pitkällä aikavälillä kiinnostavampi vaihtoehto.
Rahasto on kiinnostava säästökohde kestävää kehitystä suosivalle
Miksi? No, ensinnäkin koska yritysten yhteiskuntavastuu käsittää useita erilaisia osa-alueita, joiden ymmärtäminen ja seuraaminen vaatii tietoa, aikaa ja asiantuntemusta. Vaikka tuomitsisi jyrkästi ympäristötuhojen aiheuttamisen, lapsityövoiman käytön tai lahjonnan, harvalla tavallisella ihmisellä on mahdollisuutta perehtyä kansainvälisten yritysten käytännön toimintaan tai edes vastuullisuusraportteihin skandaaliuutisointia syvemmälle. Mutta — koska yritysvastuunsa kantavat yritykset ovat pitkällä aikavälillä yleensä myös parempia ja vähäriskisempiä sijoituskohteita — yritysten vastuullisuus kiinnostaa tänä päivänä myös sijoittajia. Yritysvastuutekijät otetaan huomioon esimerkiksi Nordean kaikissa aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa. Lisäksi yhtiön vastuullisen sijoittamisen tiimi voi tarvittaessa selvittää sijoituskohteiden vastuullisuustekijöitä yhteistyössä sekä yrityksen johdon että sen sidosryhmien ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.
Rahastosäästäminen tuo mukanaan myös vaikutusmahdollisuuden, sillä esimerkiksi osakerahastoon säästävä omistaa käytännössä osan rahaston sijoituskohteena olevista yrityksistä. Rahastossa pienemmät säästöt ja suuremmat sijoitukset yhdistyvät sijoituskohteena olevan yrityksen näkökulmasta yhdeksi omistukseksi, joka voi esimerkiksi käyttää äänivaltaa yhtiökokouksessa. Lisäksi suuromistajalla on mahdollisuus kehittää yrityksen toimintaa.
VASTUULLISUUS KANNATTAA
– Jos havaitsemme rahastojemme sijoituskohteena olevan yrityksen vastuullisuudessa huomautettavaa, pyrimme ensisijaisesti tukemaan yritystä toimintatapojensa korjaamisessa, rahastojohtaja Hanna Porkka Nordeasta kertoo ja jatkaa, mielestämme tämä on vastuullisempaa toimintaa kuin omistuksesta luopuminen, sillä näin varmistamme, ettei ongelma vain siirry seuraavalle osakkeenomistajalle.
– Kun tarkastelemme sijoituskohteita yritysvastuun näkökulmasta, tunnemme yritykset paremmin, hallitsemme paremmin sijoituksiin liittyvät riskit ja voimme sitä kautta parantaa myös tuottoja, Hanna toteaa ja muistuttaa, ”sillä, millaiseen rahastoon säästöt kohdentaa, voi olla vuosien saatossa yllättävän suuri merkitys. On hyvä muistaa, että rahaston valinnan kautta voi paitsi tehdä tuottoon ja riskeihin liittyviä päätöksiä myös tulla vaikuttaneeksi vaikkapa siihen, miten paljon ympäristöä pitkällä aikavälillä kuormittaa.
Lue lisää kestävästä säästämisestä nordeafundsmagazine.fi
…………
5 keinoa ilmastonmuutosta vastaan
- Lyhennä suihkuaikaasi 2 minuutilla – säästät 1,06 tonnia CO2-päästöjä
- Yksi kansainvälinen meno-paluulento vuodessa vähemmän – säästät 18,93 tonnia CO2-päästöjä
- Kulje junalla auton sijaan – säästät 26,73 tonnia CO2-päästöjä
- Syö enintään 300 grammaa lihaa viikossa – säästät 35,68 tonnia CO2-päästöjä
- Siirrä eläkesäästösi rahastoon, joka ei sijoita fossiiliyhtiöihin – säästät 2200 tonnia CO2-päästöjä*
Kestävää kehitystä tukeva säästäminen on 27 kertaa tehokkaampi tapa vähentää ilmastokuormitusta kuin muut keinot yhteensä.
*Vertailu on suuntaa antava ja perustuu eläkesäästöjen osalta 42 vuoden ajanjaksoon, mikä on keskimääräisen työuran pituus Ruotsissa. Laskelmat on tehnyt Nordea Sustainable Finance -tiimi, ja lähteet ovat: SCB, SJ, Naturvårdsverket, Livmedelsverket ICAO, Novus Opinion, Viivilla.se, AP7, CT200 Annual Reports
Säästämisessäkin aikainen lintu nappaa madot. Mitä aiemmin aloittaa, sitä enemmän tuottoa jo säästetyn summan tuotoille ehtii saamaan. Aloittamiseen ei tarvita suuria summia. Esimerkiksi Nordean rahastoihin voi tehdä säästösopimuksen 40 eurolla kuukaudessa ja valita itse kuinka monena kuukautena säästöjä kerryttää.
Esimerkissä Nordean Säästö 50 -rahastoon on laitettu 100 € / kk ajalla 30.9.2009 – 31.7.2017.
31.7.2017 kuukausisäästäjä on säästänyt 9 500 € ja säästöt ovat tuottaneet 30,23 % eli sijoituksen arvo on yhteensä 12 371 €. Rahaston tuotto on esimerkissä ilmoitettu hallinnointikulujen jälkeen.
