Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiasta on 15 vuodessa kasvanut vahva toimia sekä huipulle tähtäävien nuorten että huippu-urheilijoiden arkivalmennuksen kehittäjänä yhteistyössä seurojen ja lajiliittojen kanssa.

Koulutettujen ja täyspäiväisten valmentajien ohjauksessa tapahtuvaan harjoitteluun on nivelletty urheilijan kehittymistä edistäviä asiantuntijapalveluja, kuten terveydenhuollon palveluita, psyykkistä valmennusta ja ravintovalmennusta. 

Lisäksi Urhea on vahvasti mukana tukemassa urheilijan kaksoisuraa sekä urheilu-uran jälkeiseen työelämään siirtymistä. Pääkaupunkiseudulla toimiva Urhea toimii kiinteässä yhteistyössä Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. Urhean alaisuudessa valmentautuu noin 40 % koko maan olympiaurheilijoista.

Kolme perustehtävää 

Toiminnanjohtaja Simo Tarvonen kertoo Urhealla olevan kolme perustehtävää, joista tärkein on urheilijan päivittäisen valmennuksen tukeminen.

– Mottonamme on, että parempi arki tuo paremmat tulokset. Urheilijan arjen pitää olla kunnossa, jotta tuloksia syntyy. Kun aloitimme toimintamme, meillä ei ollut juuri lainkaan päätoimisia valmentajia. Nyt heitä on yli sata ja he voivat keskittyä urheilijoittemme arkivalmennukseen. Me myös jatkokoulutamme valmentajiamme jatkuvasti sekä järjestämme heille työnohjausta.

Urheilijoita arjen kysymyksissä tukemaan on luotu monipuolinen ammattilaisten verkosto.

– Asiantuntijaverkostomme on nykyisin kansainvälisestikin merkittävä. Siihen kuuluu lääkäreitä, fysioterapeutteja, psyykkisiä ja ravitsemusvalmentajia sekä fysiikkavalmentajia. He ovat kiinteä osa urheilijoiden ja valmentajien päivittäistä valmennusta.

Tarvonen pitää erittäin tärkeänä Urhean tarjoamaa apua urheilijan kaksoisuraan eli opiskelun tai työn yhdistämisessä urheiluun. Urhean toiminnassa onkin mukana merkittävä osa pääkaupunkiseudun oppilaitoksista. 

– On hatunnoston arvoinen asia, kuinka hyvin oppilaitokset ovat suhtautuneet opiskeleviin urheilijoihimme. Heistä ollaan oltu todella kiinnostuneita ja toisaalta urheilijat ovat tavoitteellisia myös opinnoissaan. 

– Meillä on myös erittäin hyviä kokemuksia yhteistyöprojekteista, joissa huippu-urheilijat ovat kouluttautuneet ammattilaisuran jälkeen. Urhea-verkoston oppilaitos on muun muassa järjestänyt liiketalouden opintoja parikymmenen vuoden ammattilaisuran tehneille jääkiekkoilijoille, kertoo Tarvonen. 

Urhea-kampuksen avulla uudelle tasolle

Vaikka pääkaupunkiseudun urheilijoiden tilanne on parantunut merkittävästi, kehittämistyö jatkuu. Aivan uutta Suomessa tulee olemaan kesällä aloitettava ja vuonna 2021 Mäkelänrinteeseen valmistuva monilajinen urheiluhalli, johon sijoittuvat eri lajien valtakunnalliset valmennuskeskukset, urheilulääkäri- ja testausasema sekä fysioterapiakeskus. Myös Mäkelänrinteen lukio laajenee ja opiskeleville urheilijoille valmistuu alueelle lähes 190 asuntoa. Tämä Urhea-kampus muodostaa Suomessa aivan uudenlaisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät urheilu, opiskelu, asuminen, ruokailut, tutkimus ja terveydenhuolto.  

Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia 

• Tehtävänä urheilijoiden päivittäisvalmennuksen kehittäminen yhdessä lajiliittojen ja seurojen kanssa, asiantuntijoiden integroiminen urheilijoiden ja valmentajien arkeen sekä urheilijoiden kaksoisurapalvelut
• Yhteensä noin 5000 urheilijaa, noin sata Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijaa, noin 900 aikuisten ja nuorten maajoukkueurheilijaa, noin 1500 haastajatason urheilijaa ja noin 2500 yläkouluikäistä urheilijaa
• Yli 100 valmentajaa, lisäksi fysioterapeutteja, psyykkisiä valmentajia, ravintovalmentajia ja lääkäreitä  
• Urhean verkostossa mukana 41 yläkoulua, 13 toisen asteen oppilaitosta, 7 korkeakoulua, 24 lajiliittoa sekä Kisakallion urheiluopisto, Urheiluopistosäätiö, Puolustusvoimien urheilukoulu, Helsingin Urheilulääkäriasema, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Olympia- ja Paralympiakomitea sekä Helsingin, Espoon  ja Vantaan kaupungit
• Taustalla vuonna 2014 perustettu Urhea-säätiö, jossa perustajajäseninä muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Suomen Olympiakomitea ja Aalto-yliopisto.