Paljon puhuttu 5G on täällä. Suomessa avautuvat viidennen sukupolven mobiiliverkot maailman ensimmäisten maiden joukossa ja myyntiin tulevat piakkoin ensimmäiset 5G-laitteet, aluksi reitittiminä, sen jälkeen älypuhelimina. Moni pohtii, miten 5G eroaa 4G:stä, mitä se tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia se tuo tullessaan?
Karkeasti voi ajatella niin, että 4G on mobiiliteknologia, joka kytki ihmiset globaalisti internetiin tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. 5G on puolestaan teknologia, joka kytkee verkkoon ihmisten lisäksi myös esineet ja asiat.
Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että 5G ei korvaa täysin 4G:tä vielä pitkään aikaan, vaan täydentää sitä pikkuhiljaa. Sen kehityksen yksi keskeinen ajuri on kuitenkin IoT eli esineiden internet.
Mobiiliverkoissa on välitetty IoT-yhteyksiä jo pitkään. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa sähkömittarien etäluku ja maksupäätetiedot. 4G:n myötä on standardoitu uusia teknologioita, jotka
parantavat mobiiliverkon IoT-kyvykkyyttä varsin merkittävästi. Puhutaan Massive IoT-toiminnallisuuksista. Ne on kehitetty 4G-standardin alla, mutta mielletään tänä päivänä 5G-sateenvarjon alle.
Käytännössä se tarkoittaa entistä parempaa kuuluvuutta, päätelaitteiden alhaisempaa energiankulutusta ja massiivisempaa laitteiden määrää verkossa. Ehkä olennaisinta IoT:n osalta on se, että mobiiliverkossa voidaan 5G:n myötä tarjota huomattavasti aiempaa tehokkaammin erilaisia IoT-ratkaisuja, sillä laitteita mahtuu verkkoon jopa satoja tuhansia tai miljoonia per neliökilometri.
Tulevaisuudessa IoT tarkoittaa älykelloja ja älyvaatteita, jotka voidaan kytkeä sujuvasti verkkoon uusilla yhteystekniikoilla. Kodeissa ja julkisissa rakennuksissa se tarkoittaa kiinteistöautomaatiota, jonka lämmitystä, valaistusta ja ilmastointia seuraavat anturit on kytketty mobiiliverkon yli automaatiojärjestelmään ja jonka avulla toimintoja voi ohjata. Kun visio laajennetaan ulos rakennuksista, aletaan puhua älykaupungeista, joiden kunnallistekniikkaa ja liikennevirtoja ohjataan mobiiliverkon avustuksella.
Maanviljelykin voi olla IoT-sovellusalue, jossa pellolle viedään ravinteiden määrää ja kosteutta mittaavat anturit, joiden avulla lannoitus ja sadonkorjuu voidaan ajoittaa optimaalisesti. Porotaloudessakin testataan jo sovelluksia, joilla seurataan porotokkien liikehdintää.
5G:n yhteydessä puhutaan myös viivekriittisestä korkean käytettävyyden IoT:stä, joka voi toimia esimerkiksi teollisuuslaitosten automaatiosovellusten alustana. 5G mahdollistaa sen, että teollisuusympäristöön voidaankin tehdä paikallisia verkkoratkaisuja, joissa käyttäjädata kulkee tehdasalueen tukiasemasta suoraan tehtaan it- tai automaatiojärjestelmään. Näin viiveet pienenevät huomattavasti, mikä puolestaan luo paremmat mahdollisuudet kehittää uusia sovelluksia, joiden avulla tehdasautomaatio nousee uusiin ulottuvuuksiin ja prosessin ohjauspäätöksiä kyetään tekemään ainoastaan millisekunnin viiveellä.
5G:n myötä käytännössä mikä tahansa esine tai asia voidaan siis kytkeä esineiden internetiin, ja ainut rajoite on sovellusten kehitys. 5G on suunniteltu tulevaisuuden teknologiatalouden moottoriksi. Se mullistaa yhteiskuntaa ja arkipäivää, kun meillä on käytännössä rajattomat mahdollisuudet mitata ja ohjata asioita mobiiliverkkojen yli. Kysymys on lähinnä siitä, miten nopeasti ne yleistyvät.
Hyvä uutinen on se, että Suomi kulkee maailman kärkimaiden joukossa 5G:n osalta. Massakäytön yleistymisen ja kaupallisten palveluiden osalta tuskin mikään muu maa Euroopassa ehtii Suomen edelle. Miksi näin? Suomi on maailman kärkimaa mobiilipalveluiden käytössä, mobiilimarkkinamme on kehittynyt globaalisti etukenossa ja mobiiliverkkomme ovat operaattorien välisen kilpailun myötä täydessä tikissä.
Voimme siis kansakuntana taputtaa itseämme selkään: meillä on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää 5G:n avaamat tulevaisuuden mahdollisuudet!
Jarkko Laari
johtaja, radioverkot
DNA Oyj
