Ihmisen toimet kuten liikenne ja teollisuus tuottavat kasvihuonekaasuja ilmakehään. Luonnon kiertokulussa hiili kulkee ilmakehän ja ekosysteemien eli luonnon välillä, sitoutuen tällä hetkellä pääosin ekosysteemeihin.
– ICOS havainnoi Euroopan ja lähialueiden kasvihuonekaasuja yli 130 mittausaseman voimin. Mittaamme maalla, merellä ja ilmakehässä, kertoo ICOSin operatiivisesta toiminnasta vastaava Jouni Heiskanen. ICOS on EU:n perustama ja siinä on Suomen lisäksi 11 muuta jäsenvaltiota.
Luonnon prosessien ymmärrys on tärkeää. Ilmastonmuutosta pitää ennakoida ja hidastaa tehokkaasti. Ilmastomallit, ennusteet ja satelliittihavainnot tarvitsevat tuekseen paikan päällä mitattua tietoa. ICOS on mukana hankkeissa, joissa selvitetään mm. maatalouden parhaita käytäntöjä.
– Kasvihuonekaasuja mittaamalla tiedetään, mihin ne sitoutuvat. Puolet hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään, loput sitoutuu metsiin, soihin ja meriin. Päästöjen ja nielujen tarkat arvot ja niiden muutokset auttavat löytämään oikeat ilmastonmuutosta torjuvat toimet. Tärkeintä on vähentää päästöjä nopeasti. Myös metsien käytöllä, maatalouden käytännöillä ja ekosysteemien ennallistamisella on merkitystä, sanoo Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen apulaisprofessori Annalea Lohila ICOS Suomesta.
Tutkija Annalea Lohila ottaa lumensyvyysnäytettä ICOSin mittausasemalla Pallaksella. Kuva: ICOS
Suomi suunnannäyttäjänä
ICOSin pitkäjänteinen työ tuottaa Heiskasen mukaan tietoa, jota tutkijat ja muu yhteiskunta kipeästi tarvitsee. Se on laadukasta, tarkkaa ja keskenään vertailukelpoista. Mittauksista saatava avoin data on kaikkien saatavilla.
– Tutkijat saavat datan käyttöönsä heti kun mittaustulokset ovat valmiit. Datasta voidaan tuottaa eri käyttäjäryhmille pidemmälle jalostettuja ”tuotteita”, esimerkiksi opetukseen päästökarttoja tai päästöihin liittyviä animaatioita. Yritykset voivat myös jatkojalostaa sitä.
Eri tieteenalojen yhdistäminen mahdollistaa kasvihuonekaasujen tarkan seuraamisen. Tulevaisuudessa se mahdollistaa entistä tarkemman päästöraportoinnin valtioiden, jopa kaupunkien tasolla. Vaadittiin paljon osaamista ja poliittista tahtoa, jotta verkoston pääkonttori saatiin Suomeen vuonna 2015.
– Asiaan vaikutti osaamisen lisäksi valtion sitoutuminen. Olemme kasvihuonekaasujen, ilmaston ja ekosysteemitutkimuksen huippumaa Euroopassa. Olen kuullut toiveita globaalista ICOS-verkostosta, Heiskanen toteaa.
Lohila on samoilla linjoilla.
– On kunnia meille, että pääkonttori on täällä. Suomessa ICOS-tutkimusta toteuttavat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos, joilla on valtavasti osaamista. Teksti: Kati Keturi
