– Pandemia-aika näkyy Ensi- ja turvakotien liitossa lisääntyneinä yhteydenottoina, kertoo liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. 

– Kun vuonna 2019 kauttamme sai apua noin 17 000 ihmistä, vuonna 2020 luku on jo 24 000. Se kertoo avun tarpeen kasvusta ja myös siitä, että olemme onnistuneet viestimään perheille, että apua on saatavissa. Yksin ei kannata jäädä. On rohkeaa hakea apua. Se on viestimme edelleen, koska ongelmat vaikeutuvat pitkittyessään, toteaa Särkelä.

Pandemia-aikana perheiden tilanteissa korostuvat stressi, uupumus, pelko tulevasta, ristiriidat ja taloudellinen hätä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan kasvu on näkynyt yhteydenotoissa ja myös normaalisti vakaissa perheissä. Esimerkiksi poliisin kotihälytykset ovat kasvaneet kolmanneksella aikaisempaan verrattuna. Raskainta on heillä, joilla oli jo ennestään vaikeuksia. Myös päihteiden käyttö ja mielenterveyden pulmat ovat kasvaneet. Ne ovat vauvaperheissä riski.

Ennen korona-aikaa odottavien ja vauvaperheiden ongelmista saatiin ote neuvoloissa. Pandemiarajoitusten takia neuvolatoiminta on osassa kuntia ajettu minimiin. Apu ei enää tavoita perheitä ajoissa. 

Matalan kynnyksen palveluilla kysyntää

Ensi- ja turvakotien liiton chatit tarjoavat helposti saavutettavaa ja nopeaa apua perheen ongelmatilanteissa.

– Chatteihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Omat chat-palvelunsa on vauvaperheille, eroperheille, väkivaltaa kokeville tai sitä pelkääville sekä lapsille ja nuorille. Niistä voidaan ohjata tarvittaessa vankemman tuen piiriin. Chateissammekin avuntarve on viisinkertaistunut pandemia-aikana, sanoo Riitta Särkelä. 

Chattien ja avopalvelujen lisäksi on tarjolla ympärivuorokautista apua ensikodeissa, päihteisiin erikoistuneissa ensikodeissa ja 24/7 turvakodeissa. 

Neuvoloiden resurssit kuntoon ja järjestöt kumppaniksi

– Neuvolat ovat tärkeä voimavara, josta ei ole varaa tinkiä, toteaa Särkelä. Neuvoloiden resurssit on saatava jälleen kuntoon. Ne ovat paras tapa paikallistaa vauva- ja lapsiperheiden avun tarve ajoissa. Vauvat ja lapset eivät voi odottaa.

– Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeitä auttajia. Sote-uudistuksessa ne kannattaa ottaa kumppaniksi. On tärkeää, että niiden toiminta-avustukset ja kumppanuusmallit uusilla hyvinvointialueilla jatkuvat. Järjestöt tarjoavat sellaista tukea, jota ei julkiselta puolelta saa. Monessa ongelmatilanteessa vertaistuki ammatillisen tuen rinnalla auttaa perheitä pärjäämään ja uuteen alkuun. 

Teksti: Eevakaisa Mäntyranta