Yli vuosikymmenen ajan tehty määrätietoinen työ on tuonut tuloksia ja Suomessa ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa lähes neljänneksillä 4400:aan yritykseen. Niiden työllisyysvaikutus on merkittävä, lähes viidennes työvoimasta, vaikka niiden osuus yrityksistä on vain pari prosenttia.
– Panostamme korkeaa osaamista vaativiin aloihin, erityisesti ICT- ja terveysalaan sekä älykkäisiin puhtaisiin ratkaisuihin. Pyrimme saamaan näiden alojen investointeja ja sitä kautta uusia työpaikkoja pääkaupunkiseudulle. Etsimme myös pilotoinnista kiinnostuneita yrityksiä sekä pääomasijoittajia, jotka ovat halukkaita sijoittamaan kasvupääomaa lupaaviin suomalaisiin start up -yrityksiin. Lisäksi autamme suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä luomaan kaupallisia sopimuksia, selvittää toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski pääkaupunkiseudun kuntien ja Uudenmaan maakuntaliiton omistaman HBH:n toimintaa. Vuodenvaiheessa yritys siirtyy kokonaan Helsingin kaupungille.
Fyysinen muuttui virtuaaliseksi
– Ennen koronaa työmme pääpaino oli fyysisissä tapaamisissa ja olimme mukana isoissa tapahtumissa ympäri maailmaa, vaikka rinnalla toteutimme digitaalista markkinointia. Kun rajat menivät kiinni, muutimme suunnitelmat nopeasti virtuaaliseksi ja loimme keinoja sekä uusien asiakkaiden hankintaan että olemassa olevien palvelemiseen kuin myös Helsingin liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tunnettuuden nostamiseen. Järjestimme esimerkiksi ekosysteemin muiden toimijoiden kanssa laadukkaita virtuaalitapahtumia, jo ennen niiden yleistymistä, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Johanna Huurre.
Esimerkkinä nopean reagoinnin tuomista hyvistä saavutuksista Niinikoski mainitsee huhtikuun puoliväliin suunnitellun osallistumisen Lontoon QuantumTechiin.
– Olimme valmistelleet kaiken valmiiksi mm. VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa. Tavoitteenamme oli saada Suomen suurlähetystön illalliselle 30-40 hyvin valittua ihmistä tutustumaan suomalaisiin alan yrityksiin ja osaamiseen. Onnistuimme nopealla aikataululla muuttamaan osallistumisemme webinaariksi ja siihen ilmoittautui peräti 370 henkilöä. Saimme kymmenkertaisen määrän hyviä kontakteja, iloitsee Niinikoski.
HBH esimerkkinä monille
– Monissa maissa meidän reagointiamme koronan tuomiin muutoksiin pidetään esimerkillisenä. Suomessa meillä on ollut hyvät teknologiset mahdollisuudet muuttaa työtapojamme. Toimintaamme on kuitenkin kehitettävä koko ajan, jotta voimme vastata muuttuviin tilanteisiin ja tavoittaa kohderyhmämme tehokkaasti myös tulevaisuudessa, korostaa Huurre.
Ulkomaisten yritysten investointien houkuttelemiseksi suunnitteilla on mm. virtuaalisia, yrityskohtaisesti räätälöityjä vierailuja Helsinkiin. Esimerkiksi terveysalan yrityksille vierailu voi koostua paikallisen osaamisen ja mahdollisuuksien esittelyyn niin Aalto-yliopistossa, VTT:ssa kuin biopankeissa.
Jo nyt HBH:ssa on toteutumassa ensimmäinen täysin digitaalisesti hoidettu ulkomaisen yrityksen sijoittuminen pääkaupunkialueelle. Vielä ei Niinikosken mukaan voi nähdä, onko tämä heikko signaali ja mihin kokoluokkaan asti tällaisia investointeja voidaan tehdä.
– Nähtäväksi myös jää, saavatko Keski-Euroopan maat etua, jos joukkoliikenteen käyttöä kartetaan ja turvaudutaan yksityisautoiluun. Jos oma auto on ainoa tulevaisuuden liikkumisväline, olemme periferiassa, kun tarvitaan henkilökohtaisia kontakteja, muistuttaa Niinikoski.
Uusia osaajia etänä
Korona ei ole poistanut maassamme vallitsevaa osaajapulaa, jota on aiempaa vaikeampi paikata matkustusrajoitusten vuoksi.
– Moni yritys on jo nyt mahdollistanut pitkäaikaisen etätyöskentelyn. Tämä luo Suomelle uusia mahdollisuuksia. Aikaisemmin emme kohdistaneet osaajien houkuttelua esimerkiksi Piilaaksoon, mutta nyt asetelma on muuttunut. Uudessa tilanteessa Suomella on selkeitä vahvuuksia. Kun työnantajan sijainti ei enää määrittele, missä työntekijät voivat asua, voivat osaajat muuttaa entistä helpommin paikasta toiseen ja ehkä päätyä pysyvästikin Helsinkiin, arvioi Huurre.
