Tilastot kertovat karua kieltä siitä, mikä on lastensuojelun sijaishuollon kuntoutuksen vaikuttavuus Suomessa. Eri palvelujen asiakasmäärät ovat olleet jo pitkään kasvussa ja jälleenyhdistämisiä tapahtuu vähän. Vuonna 2016 vain noin yhdeksän prosenttia 12 – 17 -vuotiaiden lasten sijaishuollossa olleista perheistä jälleenyhdistyi. Pienemmillä 3 – 12 -vuotiailla lapsilla tämä onnistui vain kolmella prosentilla.
– Sijaishuoltopalveluissa oleville lapsiperheille tilanne on inhimillisesti raskas ja tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävät kustannukset, Lausteen kehitysjohtaja Jussi Ketonen kertoo.
Ketosen mukaan lastensuojelussa tarvitaan uusia innovatiivisia toimintatapoja vaikuttavampien palvelujen tuottamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi sisällöllisesti uusia palveluja, myös uusia järjestämisen tapoja. Kyse on toimintakulttuurista ja palvelusysteemin ongelmista, joiden ratkaisemiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä.
– Haluamme siksi esitellä aivan uuden lastensuojelun palveluinnovaation. Siinä on yhdistetty elementtejä olemassa olevista palveluista ja kehitetty kokonaan uusia tekemisen tapoja, joilla oletamme olevan huomattavasti parempi kuntoutuksen vaikuttavuus kuin tällä hetkellä käytössä olevilla yleisillä ratkaisuilla, Ketonen jatkaa.
Lausteen uudenlaisessa palvelukokonaisuudessa koko perhe saa intensiivistä, ympärivuorokautista kuntoutusta ja tukea. Lapsi ei joudu etäälle perheestään, kuten usein sijoituksessa käy.
Turussa ja Uudessakaupungissa toimiva Perhekuntoutuskeskus Lauste on yksityinen järjestöpalvelutuottaja, joka ei tavoittele taloudellista voittoa, vaan tuottaa ja kehittää palveluita lastensuojeluun.
Koko perhe samassa pihapiirissä
Lausteelle on juuri valmistunut uusi neljän talon rakennuskokonaisuus, jossa on perheasuntoja ja sen lisäksi kaksi sijaishuollon yksikköä, joista toinen liittyy uuteen jälleenyhdistämispalveluun. Uuteen palveluyksikköön voidaan ottaa kerralla kahdeksan perhettä, joiden tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen.
– Uusi yksikkö vastaa tilanteisiin, jossa lapsella on toistuvia sijaishuollon muutoksia, ja vanhemmat ja/tai lapsi vastustavat sijoitusta. Perinteisesti näissä tilanteissa lapselle haetaan tiukemmin rajoitettua paikkaa, joka usein sijaitsee entistä kauempana muusta perheestä. Näin toimimalla usein traumatisoidaan lasta ja perhettä eikä päästä yhteistyöhön. Lapsen ja perheen kuntoutumista ei tapahdu, vaan usein suunta on tavoitellun vastainen, ja sijoituksella on jopa ei toivottuja vaikutuksia, lähijohtaja Aino Levanto Kalliorinteen perheiden jälleenyhdistämisyksiköstä toteaa.
Lausteen uudessa palvelukokonaisuudessa tilannetta lähestytään eri tavoin. Lapsi sijoitetaan yksikköön samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen muun perheen kanssa. Vanhemmat asuvat perheasunnossa ja lapsi asuu sijaishuollon yksikössä. Lapsi ja perhe tuodaan päivittäin yhteen ja heidän kanssaan työskennellään hyvin yksilöllisesti perheen yhdistymiseksi.
– Eri palvelujen ja laaja-alaisen osaamisen hyödyt voidaan yhdistää, kun koko perheen kanssa työskennellään samanaikaisesti ja intensiivisesti. Meillä on todella moniammatillinen työryhmä kummallakin puolella, sekä Puistolassa että Kalliorinteessä, laitosperhekuntoutusyksikkö Puistolan lähijohtaja Mari Manninen toteaa.
Kaikki toiminta rakennetaan asiakaskeskeisesti. Perheet itse määrittelevät hyvin käytännönläheiset tavoitteet, joihin pyritään. Kuntoutusmotivaatio rakentuu yhteisistä ja tärkeiksi koetuista tavoitteista.
– Keskeistä on se, että vanhemmilla ja lapsella on edellytykset ja motivaatio muuttaa niitä asioita, joiden vuoksi alun perin on sijoitukseen päädytty. Kun vanhemmat sitoutuvat muutokseen, se luo pohjan jälleenyhdistämisen rakentamiselle, Levanto sanoo.
Kokemuskumppanit mukana kuntoutuksessa
Lausteella on tämän vuoden alussa käynnistynyt Asiakkaasta kumppaniksi -hanke, johon sisältyy kokemuskumppanikoulutus. Kokemuskumppanit ovat osa perheiden jälleenyhdistämispalvelun kokonaisuutta ja he tulevat mukaan vanhempien vertaistueksi sekä kehittämään palvelua lastensuojeluasiakasvanhemmuuden näkökulmasta. Ensimmäiset kokemuskumppanit valmistuvat loppuvuodesta.
– Kokemuskumppanit tuovat omaa kokemuksellista näkemystään perheiden ja lasten ongelmiin. Vertaistuki voi olla vaikuttavampaa kuin ammattilaisen tuki, koska kokemuskumppani tuntee vastaavan tilanteen omasta elämästään käsin. Kokemuskumppani on ollut samassa tilanteessa, käynyt läpi samoja asioita oman asiakkuutensa aikana ja tehnyt pitkään töitä oman tilanteensa korjaamiseksi, kokemusasiantuntija ja tulevien kokemuskumppanien valmentaja Sari Lähde kertoo.
Perheen jälleenyhdistäminen on kaikkien etu
– Tällaista koko perheen tarpeet huomioivaa palvelua ei ole aikaisemmin ollut, joten kuntapuoleltakin tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeata asennetta uudenlaisen toimintamallin käyttöön ottamisessa. On tärkeätä, että mietitään perheen toimintakykyä mieluummin kuin sitä viidettä sijaishuoltopaikkaa. Suurin osa vanhemmista haluaa kuitenkin, että lapsi olisi siellä kotona. Siksi tämä mahdollisuus on tärkeätä antaa, Manninen kertoo.
Vaikka perheen jälleenyhdistäminen olisi alkumetreillä yhteiskunnalle kalliimpaa kuin perinteinen lapsen sijaishuolto, on jälleenyhdistäminen pidemmällä tähtäyksellä kaikkien kannalta kannattavaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
– Jälleenyhdistämisellä on kuitenkin ennaltaehkäiseva vaikutus sekä lapsen että hänen sisarustensa sijoitusten syntymiseen – puhumattakaan ylisukupolvisista vaikutuksista, Manninen sanoo.
– Tavoitteena on tehdä jälleenyhdistäminen niin, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin ja perhe pystyy elämään yhdessä ja saa perheen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvittavat tukitoimet. Perheen jälleenyhdistymistä voidaan pitää yhtenä merkittävänä sijaishuollon vaikuttavuuden mittarina, Ketonen toteaa.
