26.03.2021

Kotimittauksella lapselle astmadiagnoosi?

Lapsista kahdeksan prosenttia sairastaa astmaa, pienet pojat enemmän kuin tytöt. Astmaa on syytä epäillä, jos hengitys vinkuu toistuvasti flunssien aikana tai peuhaaminen päättyy usein yskänkohtaukseen. Yksittäinen flunssavinkuna ei kuitenkaan ole merkki astmasta. Jos lapsen hengitys näyttää vaikealta, on aina syytä hakeutua lääkäriin syyn selvittämiseksi.

Korona-aikanakin lasten astmaepäilyt on syytä tutkia. Kuvassa allergiahoitajat Heidi Salonen (vas) ja Minna Keski-Pukkila tekemässä lapsen keuhkojen toimintakoetta impulssioskillometrilaitteella. Keuhkojen toimintaa mitataan kokeessa juoksunjälkeisestä lepohengityksestä ennen ja jälkeen avaavaa astmalääkettä.

Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus.  Pienillä lapsilla tämä näkyy toistuvana hengenahdistuksena flunssan aikana.

– Tämän tyyppinen astma häviää usein, kun keuhkoputket laajenevat lapsen kasvaessa. Sen sijaan allergiataustainen ja rasituksessa ilmenevä astma jatkuu usein nuoruuteen ja aikuisuuteenkin saakka, kertoo dosentti, lastenallergologi, ylilääkäri Marita Fallström Helsingin Pihlajalinna Dextrasta

Kun astmaepäilyä aletaan tutkia, kartoitetaan kaikki oireet sekä riskitekijät kuten siitepöly- tai eläinallergiat, mahdollinen atooppinen ihottuma tai vanhemman diagnosoitu astma, sillä nämä kaikki ohjaavat jatkotoimenpiteitä. 

Suomessa lasten astmatutkimus on edistyksellistä. Diagnoosi perustuu oireisiin ja keuhkojen toimintakokeeseen, tyypillisesti juoksutestiin, jossa yli 3-vuotias lapsi juoksee ulkona sykevyö päällä hoitajan kirittämänä. Mittaukset tehdään lepohengityksestä. Kouluikäisten spirometriatutkimus sujuu samalla tavoin kuin aikuisillakin.

Täysin uudentyyppinen astmatutkimus on Tampereen yliopistossa kehitetty ja Pihlajalinna Dextrassa käytössä oleva, myös alle 3-vuotiaille soveltuva  impedanssipneumografia (IP), jossa hengityssignaalia mitataan kotona yön yli.  

– Ihon pinnalle laitetaan elektrodit ja pieni mittalaite bodyn taskuun. Todella simppeliä. On ollut ilo osallistua menetelmän tutkimustyöhön. Lisää tutkimuksia tarvitaan, mutta tulokset ovat lupaavia ja menetelmä on meille arvokas apu pikkulasten astmatutkimuksiin. Yöllä tehtävä mittaus on hyvä myös siksi, että astma oireilee eniten juuri silloin, selvittää Fallström.

Lääkkeenä sisäänhengitettävä kortisoni

Astman peruslääkkeenä on matala-annoksinen hengitettävä kortisoni.

– Tavoitteena on pienin mahdollinen annos, jolla lapsi pysyy oireettomana. Infektioiden aikana ei lisätä hoitavaa lääkettä, sen sijaan avaavaa lääkettä annetaan riittävästi, kertoo Fallström.

Astmalääkkeet ovat useimmiten hyvin siedettyjä. Lasten kasvua kuitenkin seurataan lääkityksen aikana, sillä kortisonilla on todettu enimmillään olevan noin puolentoista senttimetrin vaikutus pituuskasvuun. 

Liikunta hoitaa astmaa."

– Kasvuhormonit erittyvät yöllä ja unen häiriintyminen hoitamattoman astman vuoksi on suurempi riski lapsen pituuskasvulle kuin hengitettävä kortisonilääke. Lapsen luuston lujuuteen sillä ei ole vaikutusta, muistuttaa Fallström. 

Kun lapsen astma on saatu hyvään hoitotasapainoon, löytää hän jälleen myös liikunnan ilon ja pärjää leikeissä ja urheilussa kuten ikätoverinsa. 

Siedätyshoito tuo tuloksia

Kevään tai keskikesän niiskutus, hiekan tunne silmissä ja niiden vuotaminen sekä äänen käheytyminen voidaan välttää jopa kokonaan allergian siedätyshoidon avulla. Se tuo merkittävän avun jopa 90 prosentille allergikoista. 

Antihistamiinit, nenäsuihkeet ja silmätipat helpottavat oireita, mutta eivät poista allergian syytä. Koivu on maamme yleisin allergian aiheuttaja ja hyvänä kakkosena ovat heinät. 

Dosentti, ylilääkäri Marita Fallström Pihlajalinnasta muistuttaa, että kevät ja kesä ovat erityisesti nuorille ja lapsille monin tavoin tärkeää aikaa erilaisine kokeineen ja harrastuksineen, joihin osallistumista jatkuva nuha ja huono yöuni hankaloittavat. 

Siedätyshoitoja annetaan joko tabletteina tai pistoksina. Tablettihoidossa ensimmäinen lääke otetaan vastaanotolla valvotusti ja sen jälkeen hoitoa jatketaan samalla annoksella päivittäin kolmen vuoden ajan.

Pistoshoidot saadaan aina allergiavastaanotolla. Aluksi on nostovaihe, jossa viikoittain pistetään kasvavilla annoksilla, ylläpitovaiheessa pistosten väli on 6−8 viikkoa. 

– Molemmat ovat äärimmäisen vaikuttavaa hoitoa, sillä ne tehoavat allergian syihin pitkävaikutteisesti samalla kun oireet vähenevät tai jopa poistuvat kokonaan. Allerginen nuha kolminkertaistaa astmariskin. Siedätyshoito voi pienentää riskiä, kertoo Fallström.

Siedätyshoitoja annetaan mm. koivun, heinän, eläinten sekä pölypunkin aiheuttamiin oireisiin. Niissä hoitojakso on 3 vuotta. Pistiäisallergian siedätyshoito tehdään aina sairaalassa. Useimmat siedätyshoidoista voidaan aloittaa jo viisi vuotta täyttäneille lapsille. 

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Pihlajalinna

Pihlajalinna auttaa suomalaisia elämään parempaa elämää. Tarjoamme laadukkaita sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja lääkärikeskuksissamme, sairaaloissamme, hammasklinikoillamme, liikuntakeskuksissamme ja asumispalveluissamme ympäri Suomea. Rakennamme palveluita, jotka keskittyvät ihmisten terveenä pysymiseen.

Artikkelin asiantuntijat

Marita Fallström

ylilääkäri

Yhteystiedot

Asiakaspalvelumme auttaa 24/7 numerossa:010 312 010