Sydänoireisiin pitää reagoida heti – myös poikkeusaikana

Sepelvaltimotautia sairastaa noin 200 000 suomalaista ja tauti aiheuttaa vuosittain ennenaikaisia kuolemia enemmän kuin mikään infektiosairaus. Miljoonilla suomalaisilla on kohonnut verenpaine tai kolesteroli, jotka aiheuttavat riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Sydäninfarktin voi saada koronaepidemian aikanakin.

Sydänoireisiin pitää reagoida heti – myös poikkeusaikana

– Rintakipuihin pitää suhtautua vakavasti. Jos on rintakehän alueen oireita, soitto hätänumeroon ei ole koskaan turha, toteaa kardiologi
Anna-Mari Hekkala Suomen Sydänliitosta.

Sydäninfarktin tyypillisin oire on pakahduttava tai puristava rintakipu. Se tuntuu usein laajalla alueella rintakehällä tai painottuu rintalasten taakse. Tuntemus voi säteillä olkapäihin, käsivarsiin, selän puolelle tai leukaan ja pahenee liikkuessa. 

– Liikkuessa voi olla närästystä tai polttavaa tunnetta. Tuntemus, on se sitten kipua tai hengenahdistusta, on uusi ja sellainen, johon yleensä havahtuu. Silloin pitää levätä ja odottaa hetken, meneekö kipu ohi. Jos ei, tulee toimia. Naiset saavat sydäninfarktin tyypillisesti myöhemmällä iällä, jolloin oire voi olla epämääräisempi, esimerkiksi pahoinvointi, Hekkala listaa.

Hänen mukaansa ihmiset ovat omatoimisesti peruneet sydäntutkimuksia ja infarktipotilaiden lukumäärä sairaaloissa on pienempi kuin yleensä. Ihmisiä on neuvottu pysymään koronan takia kotona, mutta onko toteltu liian kirjaimellisesti?

– Siltä ikävä kyllä näyttää. Meillä on kuitenkin normaalitilannetta vastaavat mahdollisuudet sydäninfarktipotilaan hoitoon. Infektiopotilaat hoidetaan niin, että he ovat erillään muista. Jos sairaalassa on arvioitu, että suunnitellulle käynnille on turvallista tulla, siihen voi luottaa. 

Poikkeusaikana uusia tukimuotoja 

Sydänliitto haluaa, ettei kukaan jää yksin. Etenkin ikääntyneiden sydänsairaiden terveyshuolet ovat lisääntyneet epidemian aikana. 

– Eristäytyminen vähentää kontakteja ja tärkeää vertaistukea. Meille tulee viestejä myös työikäisiltä sydänsairailta, jotka pohtivat altistumistaan, Hekkala kertoo.

Sydänliitto ja sen yli 200 paikallisen sydänyhdistyksen verkosto neuvoo ja kannustaa esimerkiksi toimintakykyä ja hyvinvointia lisäävän liikunnan ja ruokailun saralla. Poikkeusaika edellytti luovia ratkaisuja, siispä Sydänliitto loi yhdessä Suomen sydänpiirien, -yhdistysten ja valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kanssa uusia tukimuotoja: verkkopalvelun, puhelinpalvelun ja Sydän Studion. Sydän Chatissä on ajankohtaisia aiheita. 

– Kannustamme myös läheisiä tukemaan etenkin ikääntyneitä sydänsairaita. Uudella verkkosivustolla onkin ollut runsaasti kävijöitä. Puhelinneuvonta toimii alueellisesti ympäri Suomen, jossa terveydenhuollon ammattilaiselta voi kysyä koronaan ja sydänsairauksiin liittyen. Ihmiskontakti on tärkeää – nyt ja aina.

Suomen sydänliitto ry – poikkeusajan tukea verkossa ja puhelimessa

Verkkopalvelu sydan.fi/korona

Sydänsairaille, heidän läheisilleen ja passivoitumisen vaarassa oleville henkilöille. Korona-tietoa, tukea ja ideoita hyvinvointiin, liikkumiseen ja ruokailuun.

Puhelinneuvonta sydan.fi/puhelinneuvonta

Sydänpiirien ja valtakunnallisten sydänjärjestöjen puhelinpalvelussa on mahdollista saada kevyttä neuvontaa koronaan liittyen tai tiedustella vertaistukihenkilöä.

Sydän Chat sydan.fi/sydanchat

Digitaalinen vertaistuen muoto tuo yhteen sydänsairauksia sairastavia eri ikäisiä ihmisiä ja heidän läheisiään jakamaan kokemuksiaan.

Sydän Studio sydan.fi/sydanstudio

Ajankohtaisia aiheita ja kiinnostavia ihmisiä lyhyissä haastatteluissa. 

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Suomen Sydänliitto ry

Suomen Sydänliitto ry

Suomen Sydänliitto on ihmisten voimavaroja vahvistava, sydänterveyttä edistävä ja sairastuneita tukeva, elinvoimainen järjestöyhteisö. Sydänyhteisöön kuuluu noin 70 tuhatta henkilöjäsentä, 16 sydänpiiriä, 215 sydänyhdistystä ja kolme valtakunnallisesti toimivaa jäsenyhdistystä.