Väestöliitossa on pitkään tehty työtä vanhempien hyväksi. Viime vuosina huomiota on kohdistettu myös isovanhempiin. Sukupolvien sopu – tukea isovanhemmuuteen -toiminnossa keskustellaan ryhmissä tai yksittäin kipeistä kokemuksista. Vastuuasiantuntijana on Minna
Oulasmaa.
– Isovanhemmat ovat ottaneet meihin yhteyttä sen vuoksi, että heillä on liikaa hoitovastuuta, he uupuvat. Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka eivät saa ollenkaan tavata lapsenlapsiaan, Oulasmaa kertoo. Isovanhempia on Suomessa yli miljoona. Heistä 80 prosenttia osallistuu lastenlastensa elämään.
– Isovanhemman korkea ikä, sairaus tai pitkä etäisyys voi estää osallistumista.
Mutta on myös tulehtuneita ihmissuhteita, jotka estävät lapsenlapsen elämään osallistumisen, vaikka asuttaisiin lähekkäin.
Äidinäiti yleensä läheisin
Oulasmaa kertoo, että tutkimuksissa on huomattu, että äidinäiti on yleensä kaikkein läheisin. Isänäiti jää helposti etäisemmäksi.
– Kannustan aina lapsiperheitä pitämään yhteyttä myös isän sukuun, jotta ei tulisi kilpailutilannetta, hän toteaa. Isovanhemmat voivat kilpailla keskenään asemastaan.
– On kuitenkin luontaista, että jos on useampia aikuisia lapsia, niin johonkin niistä on läheisempi suhde. Helposti tämän lapsen lapsenlapset ovat läheisempiä.
Silloin sisarkateudet voivat aktivoitua.
Ero muuttaa tilanteen
– Ero voi muuttaa isovanhemmuuden hetkessä. Varsinkin jos ero on riitaisa, ja isovanhemmat ottavat vahvasti puolensa, Oulasmaa kuvailee. Kriisin keskellä ei aina pystytä pitämään lapsen etua keskiössä.
– On lapsen etu, mitä enemmän hänen elämässään on turvallisia ja hänestä kiinnostuneita, jaksavia aikuisia.
Toiveista puhuttava
Oulasmaa neuvoo puhumaan toiveista ja tarpeista jo ensimmäisen lapsen odotusaikana.
– Vanhemmuus ja isovanhemmuus ovat niin herkkiä alueita, että helposti kuullaan varsin neutraalitkin kommentit arvosteluna, hän muistuttaa. Haastavimpia ovat anopin ja miniän suhde sekä äidin ja tyttären suhde.
– Kun meistä tulee isovanhempia, täytyy opetella täysin uudet roolit.
Asiat eivät usein ole vaikeita, mutta kun niitä kasaantuu eikä niistä puhuta, tilanne voi kehittyä hankalammaksi.
Hyvää tarkoitetaan
Isovanhemmat sanovat tarkoittaneensa vain hyvää, mutta miniä kokee tilanteen toisin. Kiistoissa on monta osapuolta. Kaikkien osallisten ääni pitäisi saada kuuluviin.
– Yritän saada ymmärrystä kaikkien osallisten välille. Moni näkee vain oman näkökulmansa. Kun toiset kertovat ihania tarinoita omista lapsenlapsistaan, voi tuntua häpeälliseltä, jos ollaan riidoissa omien lasten kanssa.
– Luulen, että nämä ovat vaikeimpia asioita isoäideille, Oulasmaa arvioi.
Teksti: Vesa Toikka
Eläkeliiton sopeutumisvalmennus
Kursseilla on mahdollisuus muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneiden ammattilaisten ohjauksessa.
Järjestämme kursseja yli 50-vuoitiaille eronneille, leskille ja nyt myös isovanhemmille.
Isovanhemmuus erossa -kurssi
25.–27.9.2020, Lehmiranta, Salo, haku 24.7.2020 mennessä. Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu yli 50- vuotiaille isovanhemmille. Kurssilla käsitellään oman lapsen erosta johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Tavoitteena on auttaa osallistujia eteenpäin haastavassa tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Se tarjoaa mahdollisuuden oman tilanteen jäsentelyyn, tilanteeseen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien löytämiseen.
Lisätietoa:elakeliitto.fi/sopeutumisvalmennus