Terveysteknologiayritysten etujärjestö Sailab – Medtech Finland ry:n toimitusjohtaja Laura Simik kertoo, että julkiset hankinnat tuovat alan yritykselle suurimman osan kotimaan liikevaihdosta.
– Olemme tyytyväisiä, että olemme voineet tehdä vahvaa yhteistyötä julkisen hankintapuolen kanssa ja markkinavuoropuhelu on lisääntynyt. Tämä on helpottanut hieman myös uusien innovaatioiden markkinoille pääsyä, minkä yritykset ovat usein kokeneet hitaaksi.
Yrityksissä nähdään, että erilaiset yhteistyömuodot paikallisten yliopistojen ja sairaaloiden kanssa helpottavat uusien innovaatioiden käyttöönottoa.
– Pohjoismaissa se on maailman huippua. Lisäksi täällä paljon osaamista ja halukkuutta ottaa uusia ratkaisuja testattavaksi ennen markkinoille tuloa, kertoo Sailabin hallituksen jäsen Mikko Vasama, johtaja Philips Health Systems Pohjoismaat.
Hyöty potilaalle hankinnan lähtökohdaksi
Yhdistyksen puheenjohtaja Ari-Pekka Naumanen korostaa yhdistyksen halua edistää arvopohjaista terveydenhuoltoa ja vaikuttavuuteen perustuvaa päätöksentekoa.
– Edistämme samalla potilaan parasta, sillä teknologian hyödyntämisessä tavoitteena pitää olla potilaan kokeman terveyshyödyn maksimointi suhteutettuna kustannuksiin. Potilaan kokemukset pitäisi ottaa osaksi hankintaprosessia ja vaikuttavuuden arviointia. Tästä olemme saaneet hyviä tuloksia Sailabin ja OYS:n yhteisessä pilotissa.
– Terveydenhuolto on aina tiedolla johtamista ja Suomessa pitäisikin miettiä, miten vielä tehokkaammin voimme kerätä eettisesti ja tietoturvallisesti potilasdataa, jotta sen avulla voidaan osoittaa terveysteknologian vaikuttavuus, korostaa Naumanen.
Terveydenhuollon järjestelmät aiheuttavat neljä prosenttia maailman CO2 -päästöistä ja alan yritykset ovat reagoineet tähän. Ne haluavat olla tiennäyttäjiä kiinnittämällä huomiota mm. logistiikkaan, materiaalivalointoihin, kierrätykseen ja energian-
käyttöön.
– Tuotteiden suunnitteluvaihde on ympäristövastuun kannalta äärimmäisen tärkeä, muistuttaa Vasama.
Suomalaisissa hankinnoissa ei vielä ole edellytetty pitkälle vietyä ympäristövastuullisuutta, kuten esimerkiksi fossilisten polttoaineiden käytön rajoittamista logistiikassa. Naumanen uskoo sen kuitenkin nousevan jo lähiaikoina osaksi tarjouspyyntöjä, kuten Ruotsissa on jo tapahtunut.
“Kevään kriisitilanteessa näimme, mikä arvo on kotimaisella terveysteknologian tuotannolla.”
Sailabin varapuheenjohtaja, Berner Oy:n liiketoimintajohtaja Pauliina Bovellan muistuttaa kotimaisten yritysten merkityksestä koko yhteiskunnalle.
– Kevään kriisitilanteessa näimme, mikä arvo on kotimaisella terveysteknologian tuotannolla. Sen avulla pystyimme turvaamaan, että terveydenhuollolla oli aidosti tuotteita käytössä.
– Ympäristövastuun lisäksi pitää hankinnoissa ottaa huomioon sosiaalinen vastuu mm. työvoiman käytöstä. Toivoisinkin, että terveysteknologiateollisuutta kuunneltaisiin siinä, mitä kaikkea me voimme tuoda tähän yhteiskuntaan investoimalla ja tarjoamalla korkeaa osaamista vaativaa työtä, sanoo Bovellan.
Mitä on terveysteknologia?
Terveysteknologialla tarkoitetaan lääketieteelliseen käyttötarkoitukseen tai ihmisen ulkopuoliseen, kehon kudoksista tai nesteistä tehtävään diagnostiikkaan käytettäviä lääkinnällisiä laitteita. Lisäksi terveysteknologisiin tuotteisiin kuuluvat myös esim. kliinisten tilojen puhdistustuotteet.
Terveysteknologiaa ei pidä sekoittaa hyvinvointiteknologiaan, jota ei ole tarkoitettu pääasiallisesti lääketieteelliseen käyttöön ja jota ei myöskään ohjata lainsäädännöllä, kuten terveysteknologiaa.
Terveysteknologiateollisuus Suomessa
- Vienti v. 2019 2,4 mrd euroa, kasvua 5,7 %
- Tärkein vientimaa USA
- Yrityksiä Suomessa n. 300
- Sailabin jäseneyritykset työllistävät n. 4000 henkilöä
- Suurin osa valmistavia yrityksiä, n. 30 % jakelijoita ym.
- Paljon ICT-teknologiaan perustuvia startup-yrityksiä
