Magsortin menetelmässä sementin tuotantoon käytetään prosessoitua terästeollisuuden kuonaa. Nyt Magsort hakee globaalisti sementtiteollisuudesta yhteistyökumppaneita teollisen mittakaavan tuotannon aloittamiseksi. menetelmä pohjautuu suomalaiseen lisensoituun murskainteknologiaan, johon yritys on lisännyt omia ratkaisujaan. Ensimmäiset murskaimet ovat käytössä Fortumin jätteenpolton prosessointilaitoksissa. jätteidenkäsittelylaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa. Kolmessa laitoksessa murskataan poltosta syntyvä pohjakuona niin, että siitä voidaan erottaa pienenpienetkin metallihippuset, mm. kupari ja kulta. Tehostuneen metallien talteenoton ansiosta CO2 -päästöt ovat vähentyneet jo 100 000 tonnia, mikä vastaa noin
225 miljoonan bensiinilitran polton päästöjä.
– Menetelmämme etu on siinä, että sillä saadaan kaikki jätteenpoltosta jäävä metalli talteen. Perinteisillä menetelmillä saanto on ollut vain 50–60 prosenttia. Olemmekin nyt jalkautumassa Euroopan kuonankäsittelymarkkinoille, kertoo toimitusjohtaja Niklas Törnkvist.
Magsortin murskain soveltuu myös rauta- ja terästeollisuuden kuonan murskaamiseen. Sieltä löytyy valtava potentiaali, sillä terästeollisuuden kuonaa syntyy vuosittain 500 miljoonaa tonnia. Siitä suurin osa hyödynnetään teiden pohjarakenteissa, asfaltin kiviaineena jne. Terästeollisuuden kuona on vaikeasti käsiteltävää, sillä terästä jää kuonaan noin 10 prosenttia ja se voi olla pieninä hippusina tai isoina möykkyinä.
Kuonasta teräs on pyritty erottelemaan, mutta saanto on jäänyt noin puoleen. Magsortin murskaimilla kuonassa oleva teräs saadaan uudelleen käyttöön yli 90-prosenttisesti.
– Menetelmämme siis säästää luonnonvaroja ja pienentää teräksen hiilijalanjälkeä, kun teräksen kierrätettävyys lisääntyy. Vielä merkityksellisempää on kuitenkin se, että teräksestä puhdistettu ja prosessoitu kuona soveltuu CO2 -päästöjä alentavaksi raaka-aineeksi sementtiteollisuudelle, selvittää Törnkvist.
Lisäämällä kuonaa sementtiin tai betoniin voidaan vähentää sementin tuotannossa tarvittavaa luonnon kalkkikiveä, joka tuottaa valtavat CO2 päästöt. Ala etsiikin maailmanlaajuisesti uusia menetelmiä, joiden avulla se pystyisi pienentämään hiilijalanjälkeään.
– Tuotteellamme on siis valtava, kymmenien miljardien eurojen markkinapotentiaali. Haluankin kiittää Ilmastorahastoa ja meihin sijoittaneita tahoja sekä Fortumia, että olemme pystyneet kehittämään menetelmäämme, sanoo Törnkvist.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
