Tervolan kunta on lempeiden johtajien ja ”ämpäripäisyyden” koti

Tervolan kunnan sivistysjohtajan Tarja Leinosen mielestä hyvä johtaja toimii palvelevan johtamisen filosofian mukaisesti. Hänelle työntekijöiden hyvinvointi on tärkeintä.

Tervolan kunnan sivistysosastolla
 on vajaa 80 työntekijää, joista kymmenelle Tarja Leinonen on lähiesimies. ”Hyvä johtaja on aito itsensä ja rakentaa johtajuutta omista vahvuuksistaan käsin”, Leinonen toteaa. KUVA: Nina Susi
Tervolan kunnan sivistysosastolla on vajaa 80 työntekijää, joista kymmenelle Tarja Leinonen on lähiesimies. ”Hyvä johtaja on aito itsensä ja rakentaa johtajuutta omista vahvuuksistaan käsin”, Leinonen toteaa. KUVA: Nina Susi

Tervola on ihmisenkokoinen, turvallinen ja luonnonläheinen. Minun juureni ovat syvällä Kemijoen törmässä, olen täällä syntynyt ja tänne tietoisesti opintojeni jälkeen palannut. Tervola on minulle se paras paikka maailmassa, sivistysjohtaja Tarja Leinonen kuvailee kotikuntaansa.

Tervolan kunta on myös ollut Tarja Leinosen työnantaja jo kolmekymmentäneljä vuotta. Ensin hän oli kunnan vapaa-aikasihteeri ja viimeiset yksitoista vuotta sivistysjohtaja. Pienen kunnan sivistysjohtajan toimenkuva on laaja. Osastopäällikkönä Leinonen vastaa varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, lukio- ja aikuiskoulutuksesta, kirjastotoimesta sekä vapaa-aikatoimesta. Lisäksi hän tekee monipuolista kunnan asioiden suunnittelua, seurantaa, valmistelua, esittelyä ja toimeenpanoa, sekä erilaisia esimiestehtäviä. 

Leinonen on esihenkilönä pidetty. Hän saa asiat tapahtumaan, on kiltti ja lempeä, muistaa kiittää ja on ”hirvittävän” lojaali kuntaa kohtaan.

– Ei ole yhtä sapluunaa olla hyvä johtaja. Ensimmäiseksi on kyettävä johtamaan itseään. Mielestäni hyvä johtaja toimii palvelevan johtamisen filosofian mukaisesti ja ymmärtää, että hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ovat ykkösiä, koska he tuottavat hyviä palveluita kuntalaisille, Leinonen toteaa.

Mitä tarkoittaa ämpäripäisyys?

Tervolan ämpäripäät -nimitykselle on monta tarinaa, joille on yhteistä se, että tervolalaiset käyttivät entisaikoina ämpäriä päänsä suojana haastavissa tilanteissa. Hauskasta asiasta on jalostunut Ämpäripää-tapahtuma ja Ämpärinheiton MM-kisa. Ämpäripäisyys on myös optimismia ja välittämistä. Tervola panostaa peruspalveluihin ja toivoo lisää ämpäripäitä.

– Meillä on yhteisöllisyys voimissaan. Naapureista pidetään huolta ja kaikki tulijat ovat tervetulleita, Leinonen lupaa.

TEKSTI: Hanna Velling

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Tervolan kunta

Tervolan kunta

Etelä-Lapissa tulijat ja olijat halaa tervetulleeksi pieni Tervolan kunta. Se on välittämisen, optimismin, ennakkoluulottoman ongelmanratkaisun, toisin tekemisen ja silmäkulman pilkkeen eli ämpäripäisyyden koti.

Tervola sijaitsee Kemijoen varressa ja kolmen Lapin keskuksen – Kemin, Tornion ja Rovaniemen keskiössä. Peräpohjalainen maaseutumaisema ja maaseudun elämäntapa tarjoavat Tervolassa mukavasti nähtävää ja koettavaa.

• Asukkaita 2860 (31.12.2022)
• Kokonaispinta-ala 1592 neliökilometriä, josta vesipinta-ala on 32,3 neliökilometriä
• Kunta on suhteellisen harvaan asuttu, asukkaita alle 2 maaneliökilometriä kohden
• Hyvät liikenneyhteydet: Valtatie 4 ja maantie 926 kulkevat kunnan halki, rautatie ja juna-asema. Lähin lentokenttä on Kemissä, sinne on matkaa 41 km.
• Työpaikkoja 951 (2020 lopussa)
• Eniten työllistävät sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus sekä maa-, metsä- ja kalatalous
• Tuloveroprosentti 7,36 % (2023)
• Lainakanta 969 €/asukas
• Henkilöstömäärä 143
• Tervolassa on kattava valokuituverkko, jota hallinnoi Tervolan Palveluverkot Oy
• Suurin vuotuinen tapahtuma on Maaseudulta Käsin -messut

Artikkelin asiantuntijat

Tarja Leinonen

Tarja Leinonen

sivistysjohtaja, Tervolan kunta

Yhteystiedot

Keskustie 81, 95300 Tervola Vaihde 040 124 2411 (vain soitot)info@tervola.fi

Tervolan kunta somessa