Suomen Yrittäjänaiset on ajanut naisten etua jo yli 75 vuotta. Mihin tänä päivänä tarvitaan naisyrittäjien omaa järjestöä?
– Nostamme esiin epäkohtia, jotka koskettavat varsinkin naisvaltaisia aloja tai jotka heikentävät naisten asemaa yrittäjinä. Se on erittäin ajankohtaista nyt esimerkiksi sote-uudistuksen tiimoilta, painottaa Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Katja Rajala.
Rajala on sarjayrittäjä, tietokirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Hän on aktiivinen myös Suomen Yrittäjissä ja kuuluu Vaasan kaupunginhallitukseen. Tausta tukee hyvin Yrittäjänaisten puheenjohtajan työtä, joka on vaikuttamista ja edunvalvontaa.
"Olemme poliittisesti sitoutumaton järjestö. Teemme yhdessä muiden järjestöjen ja liittojen kanssa työtä yrittäjyyden eteen".
– Olemme poliittisesti sitoutumaton järjestö, mutta edunvalvonnan kannalta on hyödyllistä, että on hyvät verkostot ja ymmärtää päätöksenteon logiikan. Teemme yhdessä muiden järjestöjen ja liittojen kanssa työtä yrittäjyyden eteen.
Yksi haaste naisyrittäjille on toiminnan kasvattaminen yhden hengen yrityksestä työnantajaksi. Suomen noin 300 000 yrityksestä kolmannes on naisyrittäjävetoisia, ja niistä vain neljännes työllistää muitakin. Moni tosin kasvaa verkoston avulla työllistämisen sijaan.
– Meillä on noin 60 jäsenyhdistystä ympäri Suomea, ja tarjoamme dynaamisen verkoston, josta saa tietoa ja vertaistukea myös yrityksen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Yrittäjä ymmärtää parhaiten toista yrittäjää, sanoo Rajala.
H&A Siivouspalvelu voitti työvoimapulan satsaamalla maahanmuuttajiin
Vantaan Yrittäjänaiset valitsivat H&A Siivouspalvelun toimitusjohtaja Aila Kaakkurivaaran hiljattain vuoden yrittäjänaiseksi. Itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa aidosti omaan ajankäyttöön, asiakaskokemuksen laatuun ja henkilöstön hyvinvointiin houkuttelivat hänet aikoinaan yrittäjäksi.
– Perustin H&A Siivouspalvelun 20 vuotta sitten. Kyse on palvelualasta ja ihmiset tekevät kaiken työn, joten minulle on alusta asti ollut tärkeää huolehtia, että he voivat hyvin ja jaksavat työtään, Kaakkurivaara toteaa.
"Yrityskulttuuria piti muuttaa vetoavammaksi".
Yritys tekee toimitila-, liiketila- ja ravintolasiivousta. Sen 115 työntekijästä noin 100 on ulkomaalaistaustaisia. Osa on ollut mukana alkumetreiltä asti. Kaakkurivaara ymmärsi jo varhain, että yrityskulttuuria piti muuttaa vetoavammaksi myös maahanmuuttajille. Työntekijöiltä ei tarvinnut esimerkiksi vaatia suomen kielitaitoa, hyvä englannin osaaminen riitti. Työohjeet, oppaat, tiedotteet ja sopimukset piti kääntää englanniksi, mutta se kannatti. Nykyään ne löytyvät myös viroksi.
– Yritys ei olisi kasvanut ja menestynyt ilman maahanmuuttajia. Kannustan kaikkia työvoimapulasta kärsiviä miettimään, miten töihin tulemista voisi tehdä heille helpommaksi.
Virtuaaliassari tukee asiakasyritysten kasvua
Konttorin Starat Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Sanna Kolehmainen ehti olla parikymmentä vuotta muilla töissä hallinnon sihteerinä.
– Halusin kokopäiväiseksi yrittäjäksi ja etsin siihen omaa kärkeä. Yhtäkkiä välähti, että miksi etsin ideaa kauempaa, kun sihteeripalvelut ovat minulle niitä tutuimpia, Kolehmainen muistelee.
Elettiin vuoden 2017 syksyä. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät yrittäjätapahtumista ja mainonnan kautta.
"Muutaman kuukauden päästä piti jo palkata apuvoimia".
– Siitä yritys lähti hurjaan nousuun. Muutaman kuukauden päästä piti jo palkata apuvoimia. Nyt yrityksessä on kolme työntekijäosakasta ja yhteensä 12 työntekijää.
Virtuaaliassari-palvelu koostetaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Tuntimäärälle ei ole ala- tai ylärajaa ja toimistotöiden ja hallinnon palveluiden kirjo on laaja.
– Emme ole tilitoimisto tai tee somesisältöä tai maksettua mainontaa, kaikki muu onnistuu. Perinteisesti yrittäjä tekee laskutusta ja toimittaa kirjapitäjälle kuitteja iltaisin ja viikonloppuisin. Kun virtuaaliassari hoitaa ne, yrittäjälle jää aikaa muuhun ja se näkyy myös liiketoiminnan kehityksessä.
Virtuaaliassari palvelee hallinnol-lisissa töissä, kun yrityksellä ei ole vielä tarvetta palkata omaa assistent-tia sekä sijaisuuksissa ja ylivuotoresurssina. Esimerkiksi 10 tuntia kuussa -sopimuksen hintalappu on alle 500 euroa.
Asianajotoimisto Ferenda auttaa välttämään sudenkuopat
Asianajaja ja varatuomari Minna Rautonen vastaa yritysjuridiikasta Asianajotoimisto Ferendassa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sopimusten laatimista, vahingonkorvausten vaatimista, riitojen sovittelua ja tarvittaessa niiden viemistä oikeuteen.
– Minusta tuli osakas vuonna 2014. Nyt Ferendassa on kaksi osakasta ja yhteensä 14 työntekijää, Rautonen kertoo.
Hän kannustaa olemaan yhteydessä juristiin matalalla kynnyksellä oman yrityksen koosta riippumatta. Neuvoja saa, kun vain uskaltaa soittaa ja kysyä, vaikka ei itse olisi vielä edes varma, onko kyse juridisesta ongelmasta.
"Yhteys juristiin matalalla kynnyksellä".
Asiantuntijan ottaminen avuksi varhaisessa vaiheessa tulee monesti halvemmaksi kuin se, jos sitä ei kustannusten pelossa tee. Tyypillisesti ongelmia tulee sopimuksista, joiden sudenkuoppia ei ole tekovaiheessa ihan ymmärretty ja jotka olisi voitu välttää laatimalla sopimus ammattilaisen avustuksella.
– Olen nähnyt monta kertaa, että ongelmasta, joka olisi ollut suhteellisen helppoa ratkaista alkuvaiheessa, tulee viivyttelyn vuoksi isompi, vaikeampi ja myös kalliimpi selvittää.
Jos riita on jo syntynyt, yleensä yrityksillä on oikeusturvavakuutus, joka kattaa ainakin oman lakimiehen kulut.
– Juristin avulla on hyvät mahdollisuudet selvittää asia nopeasti, eikä tarvitse mennä oikeuteen asti. Kokemuksesta voin sanoa, että ratkaisuja löytyy ihan hyvällä prosentilla.
Teksti: Emma Suominen
