Aihepiirit
02.12.2016

Bisnesmaailman kukoistavat ekosysteemit

Teolliset
yritykset ovat siirtyneet pelkästä kustannustehokkuuden hakemisesta
palveluliiketoimintaan tuomaan lisäarvoa asiakkaille sekä parantamaan
asiakaskokemusta. Seuraava askel on toimivan ekosysteemin rakentaminen.


Mikä sitten on ekosysteemi? Voidaanhan
ajatella, että yritykset ovat tehneet yhteistyötä aina, ja sen yhteistyön muotoja
on kutsuttu alihankinnaksi, arvoketjuksi, klusteroitumiseksi, arvoverkoiksi ja
nyt ekosysteemeiksi. Onko rakkaalla lapsella nyt vain uusi nimi?

On toki totta että kaikissa näissä yhteistyön
muodoissa on paljon samankaltaisuutta, mutta yhtälailla voidaan nähdä myös
erilaisia tunnuspiirteitä. Ehkä suurin eroavaisuus ekosysteemin ja muiden
yhteistyömuotojen välillä on avoimuus. Kaikissa näissä yhteistyömuodoissa on
useimmiten joku osapuoli, joka voidaan tunnistaa yhteistyön dominantiksi ’rule
maker’, jonka tarkoitusta varten säännöt ja toimintamallit yhteistyölle
synnytetään. Ekosysteemeissä on myös vetäjä, mutta ekosysteemin vetäjän tulee
ymmärtää roolinsa mahdollistajana eikä kontrolloijana. Mahdollistajan rooli
taasen tarkoittaa huomattavasti suuremman avoimuuden ja valtuutuksen ympäristöä mitä muissa yhteistyömuodoissa. Avoimuus ja valtuutus
johtavat usein siihen, että myös ekosysteemin vetäjän tuotteet ja palvelut tulevat osaksi jotakin sellaista jota aiemmin ei ole ollut
olemassa ja jota ei välttämättä kontrolloidun ja suljetun tuotekehityksen, tai
arvoketjuajattelun kautta edes osattu nähdä. 

– Toimialat sellaisena kuin me ne nyt
tunnemme arvoketjukeskeisessä ajattelussa hälvenevät, toteaa Tieto Oyj:n
teollisten ekosysteemien johtaja Joni Lehtonen.

 

Ekosysteemin
rakentaja on totuttujen mallien haastaja

Ekosysteemin vetäjäksi nousee harvoin
toimialan suurin tai toiseksi suurin toimija. He ovat tyytyväisiä vallitsevaan
olotilaan. Ekosysteemin rakentaja on haastaja, jolla on vahvaa osaamista ja
halu löytää jotain uutta. Halu muuttaa sen toimialan säännöt, jossa kilpailua
on aiemmin käyty.  

– Tässä on hyvä mahdollisuus
yrityksille, jotka ovat kouliintuneet kansainvälisessä kilpailussa, kehittäneet
loistavia tuotteita, mutta jääneet kuitenkin muutaman kansainvälisen jätin
varjoon, toteaa Joni Lehtonen. Tieto rakentaa tiekarttoja siihen, miten yritys
voi nousta tuoteliiketoiminnasta palveluliiketoimintaan ja edelleen
ekosysteeminsä vetäjäksi. Konsepti palveluliiketoiminnan ja ekosysteemien
kehittämiseen perustuu asiakaskokemukseen ja arvoketjujen muutokseen.

Monessa yrityksessä ekosysteemien tuleminen
oman toimialan murtajaksi on jo tunnistettu. Yrityksissä mietitään kuumeisesti
keinoja, miten lähteä synnyttämään ekosysteemiä ja miten ottaa ekosysteemissä
vetäjän rooli, eikä taantua vain yksittäiseksi ekosysteemitoimijaksi. 

– Meneillään
on kujanjuoksu, jossa voittaja saattaa nousta täysin yllättävältä toimialalta,
sanoo Reetta Ruusunen, Tiedon valmistavan teollisuuden johtava konsultti. Myös teollisessa ympäristössä
on syytä katsoa ympärilleen, tunnistaa mahdolliset pelurit ja miettiä omaa rooliaan
tässä kokonaisuudessa. Tärkeintä on kuitenkin nostaa asiakas keskiöön.
Ekosysteemin saa toimimaan se, joka on parhaiten ymmärtänyt asiakkaan aidon
kipupisteen ja tarpeen.

Uuden
toimintamallin selkäranka löytyy digitalisaatiosta

Kaikki liiketoiminta nykyään on korkeasti
automatisoitua ja siksi on luonnollista ajatella että ekosysteemivetäjän
on myös voitava koordinoida omaa ekosysteemiään erilaisten digitaalisten
alustojen kautta, jotka tulevat tarjoamaan selkärangan ekosysteemin
toimimiselle. Usein tämän teknologisen tarpeen tunnistaminen vie kuitenkin
yrityksissä päähuomion ja ajaudutaan valitsemaan työkaluja tarpeeseen, jota ei
ole onnistuttu kunnolla kristallisoimaan. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää
miten oma toiminta, omat tuotteet ja tarjotut palvelut muuttuvat, kuka on
tulevaisuudessa asiakas, kuka asiakkaan kohtaa ja mistä asiakas on valmis
maksamaan. Tämä antaa myös perustan miettiä, millaisia partnereita pitää olla,
miten oma organisaatio muuttuu ja millaisia ihmisiä ja palveluja pitäisi olla
tarjolla, jotta se ekosysteemin jäsen joka asiakkaan kohtaa saa synnytettyä
hyvän asiakaskokemuksen.

Niin ekosysteemiajattelussa kuin muussakin
kehityksessä voidaan todeta teknologian olevan hyvä renki, mutta huono isäntä.
Teknologia on yhtäältä mahdollistaja, mutta toisaalta myös välttämätön vaatimus
missä tahansa liiketoimintatransformaatiossa. Jokaiselle yritykselle
kehityspolku tulevaan on erilainen. Yrityksellä tulee olla halu muodostaa tuo
polku tulevan tahtotilansa sekä vallitsevan nykytilan välille. On valittava
välietapit, joilla tulevaisuudessa tarvittavaa kyvykkyyttä synnytetään
asteittain. Vaikka tätä muutospolkua tai tiekarttaa halutaan muodostaa
suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti, niin on varauduttava myös siihen, että
erilaiset muutokset, uudet mahdollisuudet tai koetut vastoinkäymiset tulevat
muuttamaan tuon polun linjausta monta kertaa matkan varrella. Näihin
tulevaisuuden muutoksiin voi varautua joustavuudella, joka tarkoittaa
modulaarisuutta kaikilla tasoilla; liiketoimintamalleissa, palvelukäytänteissä,
ihmisten moniosaamisessa, organiaatiorakenteissa ja teknologia-alustoissa.

www.tieto.com

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Tieto