C-hepatiitti on maailmanlaajuinen epidemia, johon on nyt herätty. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi hävittää C-hepatiitti maapallolta vuoteen 2030 mennessä.

– Suomi on ottanut ison askelen eteenpäin, kun saimme valmiiksi kansallisen C-hepatiittistrategian. Sen tavoitteena on mm. lisätä tasa-arvoista hoitoon pääsyä, A-Klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Strategian yhtenä painopisteenä on C-hepatiitin ennaltaehkäisy lisäämällä sairaudesta tiedottamista ja päihdekäyttäjien matalan-kynnyksen terveysneuvontaa varmistaen puhtaiden neulojen saatavuuden ympäri Suomea. 

Tavoitteena on C-hepatiitti-testausten asianmukaisuus

Kun henkilö on saanut tartunnan, on vasta-aine testin tulos aina positiivinen. Tulos ei kuitenkaan kerro, jääkö virus krooniseksi vai paraneeko henkilö itsestään. 

– Tämän vuoksi kaikilta positiivisen tuloksen saaneilta pitäisi testata verestä viruksen nukleiinihappo (HCV-PCR), jotta tiedetään onko sairaus kroonistunut. Tätä mahdollisuutta ei Suomessa ole ollut tarjolla riittävästi kaikille tartunnan saanneille, arvioi Simojoki.

C-hepatiittistrategian kolmantena tavoitteena on, että kaikille tartunnan saajille, elämäntilanteesta riippumatta, taataan seuranta sekä tarvittava hoito. Simojoen mukaan iso osa tartunnan saaneista on nykyisin kaiken seurannan ulkopuolella ja hoitovelka on arviolta 20 000 henkilöä. Suomessa on hoidettu vuositasolla 300-400 potilasta, uusia tartuntoja ilmenee vuosittain 1100. 

Aiemmat jopa vuoden kestäneet hoitojaksot ovat historiaa. Uudet hoitomenetelmät mahdollistavat sairaudesta paranemisen muutamassa kuukaudessa. 

C-hepatiittihoidot ovat tähän mennessä annettu erikoissairaanhoidossa ja tämän Simojoki arvelee olevan yksi syy vähäisiin hepatiittihoitoihin maassamme. Uudet hoitomuodot ovat kuitenkin yksinkertaisia, joten hoito on mahdollista toteuttaa perusterveydenhoidossa, mikäli potilaalla ei ole muita erikoissairaanhoitoa vaativia sairauksia. 

– Päihdekäytön seurauksena tartunnan saaneista nyt korvaushoitoa saavat potilaat ovat jo seurannassa ja heidät pyritään hoitamaan ensivaiheessa. Tämän jälkeen tavoitteenamme on päästä hoitamaan päihteiden aktiivikäyttäjiä. Näin taudin eteneminen saadaan hidastumaan, uskoo Simojoki.

C-hepatiitti voidaan nykyisillä lääkkeillä hoitaa sairauden missä vaiheessa tahansa

Suomessa on tähän mennessä hoidettu niitä, joilla on jo ilmennyt maksaongelmia. Tunnetuimmat C-hepatiitin haitat ovat maksakirroosi ja maksasyöpä. Tauti vaikuttaa kuitenkin myös munuaisiin. Tähän liittyy useita liitännäissairauksia mm. osalla niin voimakasta väsymystä, että se alentaa merkittävästi elämänlaatua ja hyvinvointia. 

C-hepatiitti on hoitamattomana kallis tauti

– C-hepatiitti kuuluu tartuntatautisairauksiin ja sen hoito on perusteltua, koska inhimillisten tekijöiden lisäksi taudin komplikaatiot maksavat paljon. Vuosittain useat henkilöt kokevat yllätyksen saadessaan rutiinitarkastuksessa tiedon kenties pari vuosikymmentä aiemmin saadusta tartunnasta. Se saadaankin yleensä nuorena, 20-29 vuoden iässä. Henkilö voi olla aivan erilaisessa elämäntilanteessa kun vakavat komplikaatiot alkavat ilmetä 45-50 vuoden ikäisenä, kertoo Simojoki. 

Teksti: Maija-Liisa Saksa

Lisätietoa:

Suomen C-hepatiittistrategia 2017-2019: julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78923 

Munuais- ja Maksaliiton sivut: muma.fi 

THL:n Tartuntatautirekisterisivut: thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri

A-klinikkasäätiön infosivut: seonveressä.fi 

C-hepatiitti

• HCV-viruksen aiheuttama, yleensä oireeton maksatulehdus. Viruksesta on useita ala- eli genotyyppejä.
• Suomessa kroonista C-hepatiittia sairastaa noin 20 000 henkilöä, vuosittain todetaan uusia tartuntoja noin 1100. 
• Tarttuu ihmisestä toiseen veren, esim. likaisten neulojen välityksellä.
• Virukseen ei ole rokotetta. Uuden tartunnan voi saada samasta genotyypistä ja useasta genotyypistä päällekkäin. 
• 15 % viruksen saaneita paranee itsestään, 85 % tartunnoista kroonistuu.
• C-hepatiitti saadaan yleensä nuorena. Maksavaurio kehittyy hitaasti, yleensä 10-20 vuoden kuluttua tartunnasta.
• Jos on epäily mahdollisesta tartunnasta, kannattaa hakeutua tutkimuksiin.

Artikkelin julkaisua on tukenut MSD Finland Oy