Julkishallinnossa puhaltavat muutosten tuulet, mutta Tuusulassa ollaan valmiita, kertoo vs. henkilöstöjohtaja Tanja Rontu-Hokkanen.
– Me olemme valmiita muutokseen. Emme pelkästään elämään sen kanssa, vaan hyödyntämään uuden tilanteen tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman hyvin. Koko kunnan ammattilaiset ovat yhdessä valmiina tekemään Tuusulasta vieläkin elinvoimaisemman ja houkuttelevamman.
Muutoksista kenties mittavin on maakunta- ja sote-uudistus. Tuusula on sen suhteen proaktiivisesti liikkeellä ja siirtää sote-henkilöstönsä jo tulevana vuodenvaihteena Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelukseen. Tanja Rontu-Hokkanen sanoo tämän olevan hyvä esimerkki siitä, että vaikka muutokset olisivatkin annettuja tekijöitä, niihin voi suhtautua mahdollisuuksina.
Kun kolmasosa kunnan henkilöstöstä siirtyy kuntayhtymän palvelukseen, on selvää, että jäljelle jäävä organisaatio on suunniteltava uudelleen. Samassa yhteydessä toimintatapoja kehitetään niin, että tekemisestä tulee tehokasta ja tuloksellista.
– Henkilöstö on tärkein voimavaramme, ja siitä huolehtiminen on paras keino varmistaa onnistuminen, Tanja Rontu-Hokkanen toteaa.
– Sitoutuminen on avainsana – jokaisen on oltava valmis ottamaan henkilökohtaista vastuuta onnistumisesta.
Sitoutuminen lähtee motivaatiosta, johon vaikuttaviin tekijöihin onkin Tuusulassa kiinnitetty erityistä huomiota. Selkeä roolien määrittely on tärkeää, sillä vain odotukset tietämällä jokainen pystyy ottamaan vastuun tekemisestään ja mahdollistamaan muutoksen.
Kaikkein tärkein asia on kuitenkin yhdessä tekeminen.
– Me teemme yhdessä uutta Tuusulaa on kunnan strategiaan kirjattu toimintatapa, joka ulottuu kunnan henkilöstön lisäksi myös asukkaisiin. Tanja Rontu-Hokkanen korostaakin, että kaikkien osallistaminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseen on voimavara, jonka ansiosta mikään ei ole mahdotonta.
– Yhdessä tekeminen on lyönyt itsensä läpi Tuusulan kunnan organisaatiossa, ja aiomme hyödyntää sitä koko ajan laaja-alaisemmin. Kun osallistaminen ulotetaan jokaiseen kuntalaiseen ja jokaiseen työntekijään, varmistetaan se, että teemme oikeita asioita, joista on aidosti hyötyä tuusulalaisten arjessa.
Tämä yhteistyö ulottuu monessa tilanteessa yli kuntarajojen. Keski-Uudenmaan kuntien välille on muodostunut vahva, verkostomainen toimintamalli; seudullinen yhteistyö on toteutuessaan huikea voimavara, jonka avulla monet hyödyt saadaan entisestään skaalautumaan.
Tuusulassa on ryhdytty kiinnittämään erityistä huomiota myös aktiiviseen tiedottamiseen ja tiedon jakamiseen eri osastojen ja yksiköiden välillä. Dialogia kunnan viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välillä on edistetty. Yhteistoiminnan valmiuksien lisääminen on Tanja Rontu-Hokkasen mukaan avainasemassa edessä oleviin muutoksiin valmistauduttaessa – sekä niiden kääntämisessä ainutlaatuisiksi mahdollisuuksiksi.
– Me valmensimme kaikki esimiehet – johtoryhmä mukaan lukien – varmistaaksemme että tiimityöskentelyn puitteet ovat kunnossa. Hyötyvaikutukset näkyivät nopeasti esimerkiksi työhyvinvointikyselyissä.
Tuusulan yhteistyökumppanina esimiesten johtamisvalmennuksissa toimi Soneon Oy.
Esimiesten kanssa on luotu myös uudet, entistä avoimempaan ja selkeämpään kulttuuriin tähtäävät johtamisen periaatteet. Onnistuminen ratkeaa yksilötasolla, jokaisen kuntalaisen arjen tekemisessä. Tanja Rontu-Hokkanen ei voi olla hämmästelemättä sitä, kuinka aktiivisesti ja kehitysmyönteisesti henkilöstö suhtautuu niin työskentelyynsä kuin edessä oleviin muutoksiin.
– Henkilöstön sitoutuminen, motivointi, asiantuntemus ja kehittämismyönteisyys ovat henkilöstömme vahvuus. Omia ajatuksia tuodaan aktiivisesti esiin, ja omasta työskentelystä osataan kantaa vastuuta. Kun osaaminen ja asennoituminen ovat tätä luokkaa, mikään muutos ei ole meille ylivoimainen.
Dynaaminen ja kehittämismyönteinen, tulevaisuuteen valoisasti suhtautuva Tuusula on valmis muutoksiin – jopa siinä määrin, että se on käynnistänyt valtionhallinnon tasolta tulevien uudistusten lisäksi omia kehityshankkeitaan. Vuonna 2020 kunnassa järjestettävät Asuntomessut sekä sivistyksen ja kulttuurin monitoimitalo Monio ovat esimerkkejä projekteista, joiden ansiosta reipas ote ja tekemisen meininki säilyvät kunnantalon käytävillä ja työhuoneissa vielä kauan sote-uudistuksen jälkeenkin.
