Green City Farm –hanke rakentaa Longinojan pellon ympärille yhteisöllistä kestävän gastronomian keskusta, joka tuo yhteen opiskelijat, opettajat, viljelijät ja sidosryhmät. Kestävän gastronomian huippuseminaari kokosi yhteen samanhenkiset osaajat ja toimijat.
Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksen ympärillä sijaitseva Longinojan pelto on oppilaitoksen toiminta- ja opetussuunnitelman sydän. – Luomme pellon ympärille gastronomisen verkoston, joka yhdistää viljelijät, opiskelijat, opettajat ja sidosryhmät. Tavoitteena on edistää näin uudenlaisen ruokakulttuurin kehittymistä Suomeen, sanoo rehtori Juha Ojajärvi.
– Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Perho Liiketalousopiston ravintola-, matkailu- ja liiketalouden opiskelijat pääsevät myös kokemaan ruuan kestävän tien ekologiselta pellolta keittiöön ja asiakkaan pöytään. Ilmiöpohjaiseen pelto-oppimisympäristöön kytkeytyy myös yrittäjyyttä, markkinointia ja tuotekehitystä, Ojajärvi jatkaa.
Perho Liiketalousopiston lehtori Jarmo Åke kertoo, että pellon vuosikierto ja vuoropuhelu maanviljelijän kanssa on osa uutta opetussuunnitelmaa. – Meillä on valinnaisena aineena luonnontuotteiden hyödyntäminen ja Personal Farmer Stewen Lowndes tapaa säännöllisesti Perhon ja Haaga-Helian opettajia ja tulevia keittiömestareita. Kun opiskelijat oppivat huomioimaan maanviljelijän näkökulman, opit kulkevat heidän mukanaan ravintolamaailmaan.
Personal Farmerina kiertoviljelyn uranuurtaja
Green City Farmin uutena Personal Farmerina aloitti keväällä 30 vuotta Suomessa asunut kiertoviljelyn uranuurtaja Stewen Lowndes, joka hieman sääti pellon viljelysuunnitelmaa edellisvuodesta. – Kaikilla hankekumppaneilla on ravintolatoimintaa, joten supistimme lajikkeiden määrää, jotta voimme korjata sadosta enemmän yksittäistä tuotetta ravintoloiden tarpeisiin. Viljelysuunnitelmassa on mukana myös yrttejä, joista valmistamme valmiita mausteseoksia ravintoloille. Stewen onnistui taikomaan kuivasta kesästä huolimatta hienon sadon, Ojajärvi kehuu.
Huimimmatkin unelmat toteen
Green City Farm -hankkeen kirkkaana tavoiteena on kestävän gastronomian osaamiskeskuksen rakentaminen. – Syyskuussa järjestetty kestävän gastronomian huippuseminaari oli hieno lähtölaukaus, jonka jälkeen rakennamme verkkoon avoimen portaalin. Uskomme verkoston voimaan ja uskomme, että kohtaamisissa syntyy hienoja uusia oivalluksia sekä tiedon ja osaamisen ristiin pölyttämistä, Ojajärvi toteaa.
Kestävän gastronomian huippuseminaari tarjosi uusia näkemyksiä ja oivalluksia
Perhon Liiketalousopisto järjesti yhdessä hankekumppanien kanssa syyskuussa kestävän gastronomian huippuseminaarin, joka keräsi yhteen parisataa kuulijaa. Seminaari huipentui kekrijuhlaan, jossa päästiin nauttimaan Longinojan pellon antimista valmistetuista herkuista.
Päivän ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen Valtioneuvoston ja Helsingin kaupungin puheenvuoroista hankekumppanina toimivan Fazerin Brainhow-ohjelmaan ja yksittäisen ravintoloitsijan arkeen. Paneelikeskustelussa pohdittiin kiertotalouden ja ekologisuuden vaikutuksia gastronomiaan. Paneelikeskustelussa olivat mukana keittiömestari Tapio Bergström Fazer Food Servicestä, ravintoloitsijat Sasu Laukkonen ja Ilja Björs, vuoden Kokki Kalle Tanner, vuoden tarjoilija Noora Sipilä sekä Perhon Personal Farmer Stewen Lowndes.
Perhon Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi kertoi kuulijoille, että Longinojan pelto on itse asiassa yksi Helsingin vanhimpia ruoka-aittoja, jossa on viljelty 1400-luvulta saakka.
Apulaispääsihteeri Marja Innanen edusti Valtioneuvoston kanslian Kansallista kestävän kehityksen toimikuntaa. Hän suuntasi viestinsä alan opetuksen ja osaajien suuntaan. – Yksi keskeisistä kysymyksistä kestävään kehitykseen ja ruokakulttuuriin liittyen on myös se, miten pidämme huolta alan osaamisesta ja miten ammattikeittiöissä arvostetaan kädellä tekemisen taitoa. Tulevaisuuden tekijöillä on tärkeä rooli ymmärtää kestävän gastronomian yhteiskunnallinen ja globaali merkitys ja toimia sen sanansaattajana.
Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki korosti, että kaupunki haluaa olla mukana edistämässä kehitystä, jossa kaupunkilaisilla on lapsesta saakka tuntuma ruuan alkuperään. – Näin voimme rakentaa kaupunkiin myös tradition, jossa ruoka kutsuu ihmiset tekemään asioita yhdessä ja kokoontumaan yhteisen pöydän ääreen. Olen iloinen, että Perho on ottanut vahvan roolin tällaisen kulttuurinmuutoksen edistäjänä.
Teksti: Mia Heiskanen
