– Vain näin voimme varmistaa riittävien ja oikea-aikaisten palvelujen vastuullisen tuottamisen kehitysvammaisille nyt ja tulevaisuudessa, Rinnekodin toimitusjohtaja Anu Kallio toteaa.
Rinnekoti on kehitysvammaisten palvelujen syväosaaja, jonka juuret ulottuvat pitkälle Suomen historiaan. Rinnekodin toiminta kehitysvammaisten parissa käynnistyi 90 vuotta sitten, mutta historia ulottuu aina 150 vuoden päähän, kun Helsingin Diakonissalaitos, jonka suojissa kehitysvammatyö alkoi, perustettiin. Kovin moni ei välttämättä tiedä sitäkään, että Rinnekoti on tänä päivänä Suomen suurin yksityinen kehitysvammapalveluiden tuottaja. Olemme myös Suomen neljänneksi suurin hoivayhtiö, joka työllistää reilut 1000 vakituista työntekijää, Anu Kallio täsmentää.
Kirittäjä on vastuullinen edelläkävijä
Kallio onkin sitä mieltä, että Rinnekodilla on paitsi historian valossa, mutta myös kokonsa puolesta selkeä rooli kirittää muita alan toimijoita kehitysvammaisten palveluiden kehittämisessä. Mitä kirittäminen käytännössä tarkoittaa? – Tehtävämme on innovoida ja kokeilla rohkeasti uutta. Meillä on siihen ketteränä toimijana ainutlaatuinen mahdollisuus, sillä julkisen sektorin toiminta on säänneltyä ja jättää niukemmin tilaa innovoinnille. Me toimimme lähellä asiakasta, mikä antaa meille mahdollisuuden luoda uutta tiiviissä dialogissa kehitysvammaisen asiakkaamme kanssa. Kirittäminen tarkoittaa meille paitsi palvelujen kehittämistä, mutta myös sitä, että kannamme vastuun koko toimialan osaamisen asiakaslähtöisestä uudistumisesta.
Kallio kertoo käytännön esimerkin uuden rakentamisesta. – Rinnekoti kehittää parhaillaan yhteistyössä Helsingin yliopiston logopedian laitoksen kanssa uutta autismikoulutusta osaksi maisteriopintoja. Moniammatilliset osaajamme tuovat koulutussisältöön käytännön näkökulmaa, jonka myötä koulutus auttaa tulevaisuuden osaajia mm. tulkitsemaan entistä paremmin autismikirjon henkilöiden kommunikaatiota. Työntekijöitämme on mukana myös koulutuksen pilottiryhmässä.
Kuka kuulee kehitysvammaista?
Kallio muistuttaa, että Rinnekodin toiminnan ytimessä on varmistaa kaikilla tasoilla, että kehitysvammaisen ääni kuuluu. – Asiakkaan tarpeiden ja kokemusten on oltava kaiken tekemisen keskiössä – oli sitten kyse ammattilaisten arjesta tai soteuudistuksesta. Unohdamme aivan liian helposti, että kehitysvammaisella on rajalliset edellytykset ilmaista oma mielipide ja tahto. Miten varmistamme, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi? Työntekijämme ovat tässä tärkeässä roolissa, sillä he ovat kehitysvammaisen arjessa rinnalla kulkijoita.
Rinnalla kulkija kykenee myös näkemään mikä on asiakkaan tilanteen kannalta oikein mitoitettu palvelutaso. – Näin kehitysvammainen voi saada itselleen oikein mitoitetun tuen ja ohjauksen kautta mahdollisimman itsenäisen elämän. Se jos mikä on mielestäni koko yhteiskunnan kannalta inhimillistä, kestävää kehitystä.
Palvelut entistä lähemmäs asiakasta
Rinnekodilla on tänä päivänä 60 kunta-asiakasta ja yli 80 toimipistettä, joista suurin osa sijaitsee Uudellamaalla. – Valitettavasti se tarkoittaa sitä, että asiakkaamme joutuvat usein matkustamaan pitkiä matkoja voidakseen käyttää esimerkiksi asumisen palvelujamme. Lähitulevaisuuden visiomme onkin ulottaa palvelumme maantieteellisesti yhä lähemmäs asiakkaita. Kiritämme palvelutarjontaa viemällä palvelut sinne, missä niistä on pulaa ja joita seutukunta ei kenties pysty järjestämään. Lähdemme liikkeelle lasten palveluista, sillä kehitysvammaisella lapsella on oltava oikeus saada tarvitsemansa palvelut lähellä omaa biologista perhettä, Kallio muistuttaa.
Teksti: Mia Heiskanen
