Lastentarhanopettajaliitto suuntaa toiselle vuosisadalleen hyviksi havaituista lähtökohdista; opettajien korkeaan pedagogiseen koulutukseen luottaen ja lapsen parasta ajatellen.
Vuonna 2019 sadan vuoden ikään ehtivä Lastentarhanopettajaliitto liikkuu rivakammin kuin ehkä koskaan aiemmin. Etenkin viisi viimeistä vuotta ovat olleet aktiivisen kehityksen aikaa. Yksi tärkeimmistä teemoista on ollut varhaiskasvatuksen pedagogisen roolin ja merkityksen nostaminen sen ansaitsemalle tasolle.
Taustalta löytyy samoja periaatteita kuin sata vuotta sittenkin.
Anitta Pakasen ja Eeva-Leena Onnismaan mielestä pitkälle kantavia varhaiskasvatuksen vaikutuksia saadaan ainoastaan laadukkaalla pedagogisella toiminnalla.
”Lastentarhanopettajat ovat alun alkujaan luoneet suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän”, liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kertoo. ”Alkumetreillä haluttiin hakea lapset päiväksi turvaan köyhistä oloista, mutta ensimmäiset suomalaiset lastentarhanopettajat opiskelivat ammattiinsa Keski-Euroopassa tuoden sieltä uusimman varhaispedagogisen tiedon ja taidon. Toiminta on siis pohjautunut pedagogiikkaan aivan alusta asti.”
”Monipuolinen pedagoginen toiminta oli kantavana ajatuksena jo silloin, kun ensimmäinen kansanlastentarha perustettiin vuonna 1888”, huomauttaa puolestaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Eeva- Leena Onnismaa. ”Sen jälkeen, kun päivähoitolaki säädettiin vuonna 1973, Suomessa on näihin vuosiin asti painotettu päiväkotien työvoima- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita.”
Lastentarhanopettajaliitto perustettiin edistämään lasten asemaa sekä ajamaan lastentarhanopettajien etuja ja koulutuksen arvostusta. Liitto on tehnyt koko olemassaolonsa ajan töitä sen eteen, että varhaisvuosien merkitys ymmärrettäisiin ja varhaispedagogiikkaa arvostettaisiin Suomessa enemmän.
Hallinnon siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuonna 2013 palautti varhaiskasvatuksen osaksi koulutusjärjestelmää, joka ryhtyi kehittämään rakenteita ja järjestelmää niin että lapsen oikeus oppimiseen vahvistuu. Tämä oli Anitta Pakasen mukaan käänteentekevä kehitysaskel.
”Sosiaalihallinnon aikana kysymys oli pitkälti vanhempien oikeudesta saada lapselleen hoitopaikka työpäivän ajaksi. Näin oli huolimatta 1990-luvulla voimaan tulleesta lapsen subjektiivisen oikeuden periaatteesta. Tällöinkin kysymys oli oikeudesta hoitopaikkaan, varhaiskasvatus jätettiin sivuosaan”, Anitta Pakanen kertoo. ”Vasta hallinnonalan muutoksen jälkeen on varhaiskasvatusta vakavasti ryhdytty kehittämään lapsen oikeutena osallistua korkeatasoiseen, omaa kasvua ja oppimista tukevaan toimintaan.”
Eeva-Leena Onnismaa on perustellusti huolissaan siitä, että yliopistossa koulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien määrä saadaan Suomessa palautettua riittävälle tasolle ja vastaamaan uuden lain vaatimuksia.
”Uusi laki on asettanut varhaiskasvatukselle erittäin vaativat pedagogiset tavoitteet”, Eeva-Leena Onnismaa sanoo. ”Tässä valossa on paradoksaalista, että päiväkotien henkilöstön enemmistö on sosiaali- ja terveysalan koulutettuja.”
Seuraavalle vuosisadalleen Lastentarhanopettajaliitto suuntaa merkityksellisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana, jäsentensä ammatti-identiteettiä edelleen vahvistaen ja yliopistolliseen opettajakoulutukseen ja tutkimukseen yhä vahvemmin nojautuen. Anitta Pakanen ja Eeva-Leena Onnismaa ovat yhtä mieltä siitä, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen tulee suunnata resursseja pitkäjännitteisesti. Opettajankoulutuksen lisäksi yliopistot vastaavat alan tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta luoden näin perustan koko varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämiselle.
Jotta varhaiskasvatuksella saadaan aikaan sellaisia myönteisiä vaikutuksia, jotka kantavat pitkälle kouluvuosiin ja aikuisuuteen saakka, on pedagogisen toiminnan oltava laadukasta. Henkilökunnan korkea koulutus- ja osaamistaso on tunnistettu kiistattomasti laadun takeeksi sekä Suomessa että muualla maailmassa.
LTOL 100 vuotta 2019
Juhlavuoden merkittävimmät tapahtumat
11.1. LTOL:n perustamispäivä; hallituksen kokous ja tiedote
21.3. ”Intomielellä” -100-vuotisjuhlakirjan julkistamisseminaari, Helsinki
4.4.–8.12. LTOL:n juhlanäyttely, Työväenmuseo Werstas, Tampere
21.–22.9. Valtakunnalliset Lastentarhanopettajapäivät, Lahti
