Vanhan sanonnan mukaan Suomi elää metsästä. Maamme 69 paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tekemän työn ansiosta tämä on edelleen täyttä totta.
Suomalainen metsäklusteri on tänä päivänä paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Kehittyneet hakkuumenetelmät, edistykselliset biotuotetehtaat ja suomalaisen sellun virinnyt kysyntä maailmanmarkkinoilla ovat vilisseet otsikoissa kehityksen moottoreina. Huomio on siirtynyt valitettavan etäälle siitä kovasta ytimestä, jota voidaan pitää koko menestyvän metsätalouden perustana. Kyse on suomalaisesta metsänomistajasta, hänen metsästään ja niiden hyvinvoinnista.
– Se työ, mitä me metsässä teemme, on perustana metsäteollisuuden puun saannille, painottaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Matti Sojakka.
Sitä työtä tekevät Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan ja sen 68 sisaryhdistystä. Sen ansiosta suomalainen metsä voi hyvin ja tuottaa tervettä, hyvälaatuista puutavaraa vuosikymmenestä toiseen.
– Metsien käsittelyssä ja puukaupassa paikallista asiantuntemusta ei korvaa mikään.
Siitä huolimatta, että metsänhoitoyhdistykset ovat viime vuosina kehittyneet huimaa vauhtia laaja-alaisiksi ja monipuolisia palveluja tarjoaviksi toimijoiksi, paikallisuus ja paikallistuntemus on metsänhoitoyhdistyskentän ehdoton keihäänkärki. Paikallisten ammattilaisten työn merkitys korostuu, kun omistajien ja metsätilojen välinen etäisyys kasvaa.
– Yhä enemmän suomalaista metsää on sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka joko eivät ole käyneet tilallaan pitkään aikaan, tai eivät ole tietoisia siitä, miten heidän metsänsä tällä hetkellä voi, Matti Sojakka toteaa.
Onneksi on paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Metsänhoitoyhdistysten tarjoamia palveluita ovat puukauppa, metsänhoito sekä metsäomaisuuden hoitopalvelut.
Puukaupassa metsänhoitoyhdistys auttaa myyntisuunnitelman laatimisessa ja kilpailuttamisessa, ja vie metsänomistajan niin halutessa koko myyntiprosessin lähdöstä maaliin eli kannolta tehtaalle. Metsänhoitoyhdistysten rooli puukaupan asiantuntijana on vuosi vuodelta kasvanut, kun puunkäyttö on Suomessa lisääntynyt.
Metsänhoitopalvelun tarkoituksena on varmistaa metsän hyvinvointi yhdessä omistajan kanssa määriteltävien tavoitteiden pohjalta. Metsä tarvitsee säännöllistä huolenpitoa, ja paikallinen apu on etenkin monelle kaupunkilaisomistajalle suorastaan korvaamatonta.
Metsäomaisuuden hoitopalvelujen kysyntä on kasvamassa koko ajan. Kyse on siitä, että paikallinen metsänhoitoyhdistys neuvoo metsänomistajia metsän ostamisessa, myymisessä, sukupolvenvaihdoksessa ja muissa vastaavissa hallintaan liittyvissä asioissa. Toimenpiteet suunnitellaan omistajan asettamien tavoitteiden pohjalta.
Metsänomistajuus on muutoksessa
– Etenkin uusille metsänomistajille kohdennettuja palveluita kysytään meiltä yhä enemmän, Matti Sojakka kertoo. – Omistajilla on usein näkemyksiä ja toiveita metsänsä kehitykseen ja tuottavuuteen liittyen. Yhdistyksellä on vahva tuntemus oman alueensa metsistä, joten me osaamme suositella toimenpiteitä, joilla nämä odotukset voidaan parhaiten toteuttaa.
Metsänhoitoyhdistyksillä on kaiken kaikkiaan vahva rooli kotiseudullaan. Olemme merkittävä paikallinen työnantaja ja työsuhteemme ovat usein pitkäaikaisia. Markkinat tunnetaan läpikotaisin, ja puun käypä hintataso on hyvin tiedossa.
Matti Sojakka muistuttaa myös, että niin hoitosuunnitelmat kuin muutkin paikallisten metsänhoitoyhdistysten palvelut lähtevät puhtaasti metsänomistajien näkökulmista ja tavoitteista. Lähtökohtana on, että metsä saa parhaan mahdollisen hoidon ja huolenpidon kaikissa tilanteissa luonto arvoja unohtamatta.
– Me tuomme metsänomistajille osaamiseen ja kokemukseen perustuvan kokonaisnäkemyksen, ilman teollisuuden tai minkään muun instanssin ketunhäntää, Matti Sojakka toteaa. – Kaikki perustuu puhtaasti siihen, mitä omistaja metsältään haluaa. Taloudellinen tavoite on tietysti yksi näkökulma, mutta tänä päivänä halutaan ottaa huomioon yhä enemmän esimerkiksi metsien monimuotoisuus, luonnonhoidolliset hankkeet ja virkistykseen liittyvät mahdollisuudet.
Nykyään metsänhoitoyhdistysten tehtäväkenttä on osaamisalueiltaan todella vaativa, ja vaatii organisaatiolta niin kokoa kuin ammattitaitoa sekä sen jatkuvaa ylläpitoa. Teksti: Timo Mansikka-Aho
