Nivalan lehmät lypsävät vuodessa ämpärillisen maitoa jokaiselle suomalaiselle. Mansikkia ei kuitenkaan enää huhuilla niityltä iltalypsylle, sillä robotit ovat vieneet lypsäjältä jakkarat ja ämpärit. Mansikit siirtyvät oman halunsa ja aikataulunsa mukaan syömään, harjattavaksi ja lypsettäväksi silloin kun niillä on nälkä, niitä rapsututtaa tai utareissa maito alkaa painaa.
Nivalalainen maanviljely perustuu vahvasti hi tech -karjatalouteen ja vuosittainen 45 miljoonan litran maitotuotanto jalostetaan naapurikunnissa.
– Ammattitaitoiset maanviljelijämme tuottavat puhtaasti ja ympäristövastuullisesti lähiruokaa koko Suomelle. Ravinteiden kiertoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja tulevaisuuden visiona on päästä suljettuun ravintokiertoon, jossa lantalietteestä erotetaan ravinteet ja orgaaninen jäte kaasutetaan biopolttoaineeksi. Tämä merkitsee isoa muutosta karjatalouden hiilijalanjäljessä, sanoo maaseutujohtaja Hannu Tölli.
Nivalassa naudanlihan ja maidon tuotanto perustuvat nurmiviljelyyn ja rehuviljoihin.
– Oikealla viljelytekniikalla nurmiviljely sitoo hiiltä lähes yhtä tehokkaasti kuin metsä. Visiona onkin, että koko maitoketju on mahdollista saada tulevaisuudessa hiilineutraaliksi, kun lietteessä oleva metaani voidaan hyödyntää biopolttoaineena. Maidon- ja naudanlihan tuotantoa pohjoisessa tukee myös viljelymme vesijalanjälki. Meillä pelloilta johdetaan vettä pois, eikä sitä tuoda sinne, kuten muualla joudutaan tekemään, muistuttaa Tölli.
Navetassa kolme työntekijää ja robottia
Männikön tila on hyvä esimerkki maatiloilla tapahtuneesta muutoksesta. Tila on yhtiöitetty pari vuotta sitten, kuitenkin perustajat Vuokko, Markku ja Seppo Tölli viljelevät sukutilaa jo neljännessä polvessa.
– On iso positiivinen asia, että yhtiössä on lisäkseni kaksi osakasta, vaimoni ja veljeni, sillä pääsemme kaikki irrottautumaan tästä välillä luottaen täysin siihen, että asiat sujuvat poissaolonkin aikana, kertoo Markku Tölli.
Vaikka maatalouden tilanne Suomessa ei ole helppo, näkee hän viljelijän työssä paljon hyviä puolia.
– Tietynlainen vapaus on silti. Saa itse määritellä tekemisensä ja haasteista pitävinä pystymme yhdessä viemään asioita eteenpäin ja kehittämään toimintaamme. Tämä lisää työn mielenkiintoa.
Teksti: Maija-Liisa Saksa
