Muut artikkelit

09.05.2019

Mitä tiedämme väestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista ja miten näitä voitaisiin edistää?

Mitä tiedämme väestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista ja miten näitä voitaisiin edistää?

Terveyden ja hyvinvoinnin myönteinen kehitys on ollut kansallinen menestystarina, johon ovat vaikuttaneet monet hyvinvointivaltiomme rakentamisen vaiheet. Suomalaiset ovat saaneet paljon lisää terveitä elinvuosia. Tämän ovat mahdollistaneet muutokset elinoloissa ja elintavoissa, kattava sosiaaliturva ja terveyspalvelujen saatavuus. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantuminen on pidentänyt työuria ja edistänyt kotona pärjäämistä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan kansanterveyden, työkyvyn ja iäkkäiden toimintakyvyn myönteinen kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen tai ainakin hidastuneen. 

Myönteisen kehityksen jatkamiseksi pitäisi ratkaista isoja haasteita. Sosioekonomisten ryhmien ja alueiden välisiä terveyseroja pitäisi kaventaa. Tässä on toistaiseksi onnistuttu heikosti. Kaikkien saavutettavissa olevat kattavat peruspalvelut voivat rapistua, jos haetaan pikaisia kustannussäästöjä eikä palveluja nähdä tulevaisuusinvestointeina.

 

Yksilön vapaita valintoja ja vastuuta omasta terveydestään on korostettu. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoittaa, että tärkeintä olisi mahdollistaa ja tehdä terveyttä edistävät valinnat helpoiksi kaikille, erityisesti heikommassa asemassa oleville. Kehittämistoimien tulisi perustua tietoon eri väestöryhmien terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä näihin vaikuttavista tekijöistä. 

Teksti:

Seppo Koskinen, Tutkimusprofessori ja Päivikki Koponen, Tutkimuspäällikkö, dosentti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansanterveyden arviointi ja ennakointi -yksikkö

Kaupallinen yhteistyö