Aihepiirit
05.10.2021

Jokainen voi menestyä – vai voiko?

Jotkut ihmiset tienaavat paljon kirjoittamalla kirjoja ja luennoimalla siitä, miten voi menestyä (työ)elämässä. Mediat saavat näillä jutuilla paljon klikkauksia ja (ilmoitus)myyntiä. Mutta tarvitseeko kaikkien himoita menestystä? Miten menestys määritellään? Ovatko työ ja raha ainoat menestyksen mittarit? Menestyspuheessa on nähdäkseni ainakin seuraavat ongelmat.

Kirjoittaja uransa huipulla.

Jos on masentunut tai vailla kunnianhimoa ja ahkeruutta, ei välttämättä välitä menestyksestä. Masennus voi johtua jatkuvista vastoinkäymisistä, esimerkiksi siitä, ettei kovasta yrittämisestä huolimatta saa mielekästä työtä – tai ylipäänsä työtä. Masennukseen on lähes mahdotonta saada muuta kuin lääkehoitoa, paitsi jos on varaa ostaa sitä yksityiseltä puolelta.

Menestysdiskurssiin kuuluu käsitys, jonka mukaan kaikilla on samat mahdollisuudet. Näin ei tietenkään ole, koska yksilöiden välillä on suuria eroja älykkyydessä ja lahjakkuudessa. Nämä erot eivät poistu juhlapuheilla eivätkä mahtikäskyillä.

Minusta ei tule huippumuusikkoa eikä balettitanssijaa, vaikka miten haluaisin, koska minun olisi pitänyt aloittaa soiton tai tanssin opiskelu jo kauan sitten. Vaikka olisin aloittanut, olisi silti saattanut käydä ilmi, että taidot eivät riitä. Jos yksilöllä on epärealistinen kuva omista taidoistaan, hän tulee kohtaamaan elämässään paljon pettymyksiä. 

Vaikka olisi miten ahkera, lahjakas ja kunnianhimoinen, menestys ei riipu vain itsestä, koska parhaita asemia ei kaikille riitä. Tämän huomaa etenkin urheilukilpailuissa, joissa vain yksi kerrallaan voi olla voittaja. 

Minna Canthin novellissa Lapsenpiika (1887) päähenkilö Emmi on ”vasta neljännellätoista” mutta tekee vastuullista työtä ja pitkiä päiviä. Hän nukahtaa ja pudottaa vahingossa hoitolapsen sylistään, jolloin lapsen päähän tulee kuhmu. Emmi saa potkut ja menee sunnuntaina kirkonmäelle pestuumarkkinoille. Siellä hänet päättää palkata Hartosen pariskunta, jolla on huono maine työnantajana. Mutta Emmi toteaa nöyränä vanhemmalle kollegalleen Siljalle: ”Mistä niitä parhaita paikkoja kaikille riittää.” 

Canthin teosten henkilöt elävät sääty-yhteiskunnassa, jossa syntyperä määritti ihmisen yhteiskunnallisen aseman. Järjestelmä olisi tietysti epäoikeudenmukainen, mutta eipähän rahvaan tarvinnut kuvitella itsestään liikoja. Sotien jälkeen rakennetun hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, kuten sosiaaliturva ja peruskoulu, tasoittivat luokkataustasta johtuvia menestyksen esteitä. Hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa oli 1980-luvu, ja vaikka hyvinvointiyhteiskunnasta edelleen puhutaan kuin se olisi täyttä totta, sitä on asteittain purettu 1990-luvun lamasta lähtien. Eipä siis ihme, että luokkanousu on pysähtynyt ja luokkaretkeilyä tapahtuu lähinnä alaspäin. 

Ikään, sukupuoleen tai muuhun perustuva syrjintä voi myös olla menestyksen este. Siihen ei auta kalleimmankaan konsultin luento tai kirja. Menestyspuheella pyritään häivyttämään rakenteellisia ongelmia ja siirtämään vastuu niistä yksilöille itselleen. 

Veroparatiiseihin miljoonaomistuksiaan siirtäneiden miljonäärien on helppo jaella mediassa köyhille neuvoja, että töitä pitäisi tehdä enemmän ja rahaa pitäisi älytä sijoittaa. Jos köyhä ei tule palkallaan toimeen, se johtuu hänen omasta laiskuudestaan tai siitä, ettei hän ole älynnyt hakeutua hyvin palkattuun työhön, sillä kaikkihan on vain kiinni omasta asenteesta, tietää miljonääri.

Menestyspuhe myrkyttää mielen ja johtaa helposti tyytymättömyyteen ja kateuteen. Lisää pitäisi saada ja ylemmäs pitäisi päästä. Keljuttaa, jos itsellä menee huonommin kuin sukulaisilla, ystävillä tai naapureilla. 

Lisäksi menestyksellä on monesti kova hinta. Menestyjä voi joutua julkisuuden riepottelemaksi, ajautua päihdeongelmiin ja parisuhdekaaokseen sekä kohdata ennenaikaisen kuoleman. Tämä tulee selväksi elämäkertoja lukemalla.

Lukuvinkkejä:

Canth, Minna (1885). Työmiehen vaimo. Näytelmä.

Canth, Minna (1886). Köyhää kansaa. Novelli.

 Portes, Alejandro (2010). Economic Sociology. Princeton.

Organisaation tiedot

Eva Sundgren

Eva Sundgren on pitkän linjan aineenopettaja, joka aika ajoin tähyilee uutta uraa kulttuurin, kirjallisuuden, museologian tai viestinnän parissa.

Työkokemusta on seuraavista tehtävistä:
lapsenvahti, ilmaislehtien jakaja, hotellisiivooja, laitossiivooja, sijaisopettaja, iltavahtimestari, turistiopas, lehden avustaja, plokkari, aamiaistarjoilija, puhelinmyyjä, taidekoulun malli, myymäläetsivä, suomen kielen ja viestinnän opettaja, ruotsin kielen opettaja (yläkoulu, lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu), näyttelijä, koiranhoitaja, autonkuljettaja, kääntäjä, oikolukija, tutkimushaastattelija, toimitsija, museoharjoittelija (kokoelmatyö), oppikirjan tekijä
 
Koulutus pääpiirteissään: 
Filosofian maisteri (viestintätieteet, suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli)
Stora språkprovet i svenska
Erilliset suomen kielen pääaineopinnot
Aineenopettajan pedagogiset opinnot
Opetushallinto ja pedagoginen johtaminen
Kasvatustieteen maisteri (aikuiskasvatustiede, sosiologia)
Yhteiskuntatieteen maisteri (sosiologia, kirjallisuus)
Informaatiotutkimuksen perusopinnot
Filosofian maisteri (kirjallisuus/kirjoittamisen suuntautumisvaihtoehto, museologia), gradu hyväksytty arvosanalla Erinomainen
 
 
 

Yhteystiedot