Energian hyödyntämisessä on yksinkertainen lainalaisuus. Mitä tehokkaammin energiaa käytetään ja kierrätetään, sitä pienempi on sen tuotantotarve. Ja mitä pienempi on tuotanto, sitä vähemmän syntyy kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä.
Energia-alalla fokus on ollut jo pitkään tuotannon tehostamisen ympärillä. Esimerkiksi paperiteollisuudessa energia tuotetaan suurilla kattiloilla, joissa poltetaan fossiilisia polttoaineita sekä enenevässä määrin uusiutuvia biopolttoaineita. Kattiloiden CHP-hyötysuhde on 95 prosentin tasoa. Tuotannon tehostamistoimilla sitä voidaan parantaa enää prosentin verran.
Keskikokoisessa, 100 MW:n kattilassa prosenttiyksikön parannus tarkoittaa yhden megawatin lisätehoa. Ja 15 euroa/MWh polttoainekustannuksella tämä tarkoittaa vuodessa 120 000 euron säästöä.
Lämmön kierrättäminen paperitehtaassa tapahtuu lämmönvaihtimien avulla, joita on tehtaassa satoja. Niiden avulla kattilassa tuotettua energiaa kierrätetään prosessin vaiheesta toiseen.
IndMeas Oy:n tekemien mittausten mukaan lämmönvaihtimien lämmönsiirron hyötysuhde on 40–70 prosentin haarukassa. Käytännössä siis lähes puolet hyvällä hyötysuhteella tuotetusta energiasta menee lämmönvaihtimien kautta kulkiessaan hukkaan. Toisaalta näistä pienistä puroista löytyy 30–60 prosentin energiatehostuksen potentiaali. Koko tehtaan tasolla se merkitsee kymmenien, jopa satojen megawattien säästöpotentiaalia.
Energiamuikut kannattaa poimia talteen
Miksi sitten energian käytön tehokkuus on jäänyt lapsipuolen asemaan? Miksi olemme tuijottaneet vain tuotantoa?
– Tuotanto on keskitettyä ja sen parantaminen on insinöörille tuttua suuren lohikalan viehepyyntiä. Energian käyttö sen sijaan on pieniksi puroiksi hajautunutta ja insinöörin väheksymää muikkujen onkimista, IndMeas Oy:n toimitusjohtaja Risto Kuoppamäki kiteyttää.
– On totta, että muikkuja on tehotonta kalastaa onkimalla. Digitalisaatio on kuitenkin tuonut meille tekniset edellytykset kalastaa niitä tehokkaasti.
– Meidän on vain luotava skaalautuva energiapeli, jossa jokainen muikku kannattaa kalastaa. Haaste ei ole rakentaa bisnestä suuresta yksittäisestä potentiaalista. Haasteena on rakentaa skaalautuva malli, jossa iso bisnes rakentuu sadoista pienistä puroista. Näin saadaan aikaiseksi muikkuverkko, Nordic Business Labin perustaja Valtteri Tuominen naurahtaa.
IndMeas Oy:n uusi HeatHamster -palvelu tuo paperiteollisuudelle lämmönvaihtimien energiasäästöt palveluna. Vastaavaa ei ole ollut aiemmin tarjolla.
Syytä tällaisen palvelun puuttumiseen voi Kuoppamäen ja Tuomisen mukaan vain arvailla. Onko hajautettu mittausdatan hallinta liian vaikeata? Onko sirpaleisen toiminnan johtaminen organisaatiossa liian epämääräistä? Vai onko pienten purojen bisnesmallin rakentaminen liian haastavaa?
Taloudellisen potentiaalin puutteesta sen ei ainakaan pitäisi johtua.
– Kun lämmönvaihtimet saadaan toimimaan tehokkaasti, pienikin paperitehdas saa parin miljoonan euron lisätuoton vuodessa. Globaalisti puhutaan noin kolmen miljardin euron vuosituotosta, Kuoppamäki laskee.
"Kun lämmönvaihtimet saadaan toimimaan tehokkaasti, pienikin paperitehdas saa parin miljoonan euron lisätuoton vuodessa. Globaalisti puhutaan noin kolmen miljardin euron vuosituotosta."
Eikä ympäristövaikutuksiakaan pidä unohtaa.
– HeatHamster -palvelulla on kiistaton taloudellinen peruste, mutta samalla se luo palan maailmanpelastushenkeä. Miljardituottojen ohella päästöt vähenevät Pohjoismaiden autoilun verran. Se ei vielä pysäytä ilmastonmuutosta, mutta tällaisen kehityksen aikaansaaminen on ihan hyvä suoritus pienelle espoolaiselle yritykselle, Tuominen hymyilee.
Teksti: Timo Sormunen
