Ensimmäinen iso askel kohti biopohjaisia energialähteitä otettiin jo vuosituhannen alkupuolella, kun Hovinsaaren voimalaitokselle valmistui biokattilalaitos. Sen monipolttoainekattilassa hakkuu- ja muut metsäperäiset tähteet sekä kierrätyspolttoaineet muuttuvat sähköksi, prosessihöyryksi ja kaukolämmöksi.
– Kattilan tekniikka edellyttää vielä myös turpeen käyttöä. Sen määrä on nyt minimissään, jotta kattila pysyy puhtaana ja toimintakunnossa. Tavoitteenamme on turpeesta luopuminen vuoteen 2030 mennessä ja tutkimmekin parhaillaan menetelmiä, millä tähän päästään. Se edellyttää kuitenkin useamman miljoonan euron investointia kattilatekniikkaan, selvittää kehitysjohtaja Sami Markkanen.
Jätteistä energiaa
Toinen iso askel fossiilisista polttoaineista irti pääsemiseksi otettiin vuonna 2009, jolloin uusi yhdyskuntajätteitä, mm. kotien sekajätettä, käyttävä Hyötyvoimala hurahti käyntiin. Siinä poltetaan vuosittain 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä, jota kerätään laajalta alueelta Etelä-Suomessa. Puolet yhdyskuntajätteestä lasketaan kuuluvaksi uusiutuvaksi raaka-aineeksi.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni edelleen merkittävästi, kun vuonna 2013 Karhulaan valmistui metsähaketta käyttävä biolämpölaitos. Myös investoinnit uusiin tehokkaisiin tuulivoimaloihin ovat lisänneet uusiutuvien energialähteiden osuutta, mikä nyt siis lähentelee 70 prosenttia.
Isojen, polttoaineiden muutosinvestointien lisäksi Kotkan Energiassa on tehty vuosien varrella runsaasti pienempiä energiansäästöön ja -tehokkuuteen liittyviä panostuksia. Esimerkiksi hyötyvoimalaitoksen savukaasuissa olevasta vesihöyrystä otetaan nykyisin energia talteen 2019 valmistuneella savukaasupesurilla.
Vahva ohjaus vaikuttaa
Markkanen toteaa, että valtiovallan vahvalla ohjauksella on ollut vaikutusta tehtyihin investointeihin.
– Lainsäädännöllä, verotuksella ja päästöoikeuksien hinnoilla on kaikilla ollut oma vaikutuksensa. Jotta pääsemme tavoitteeseemme olla hiilineutraali vuonna 2035, pitää meidän tehdä uudenlaisia investointeja energiatehokkuuteen ja energiansäästöön. Tutkimmekin mm. hukkalämmön hyödyntämistä eri teollisuusyritysten kanssa, datakeskusten jäähdytysenergian hyödyntämistä ja erilaisia lämpöpumppuratkaisuja.
– Maalämmön ja geolämmön hyödyntämiseen kaukolämmön tuotannossa on monia keinoja ja selvitämme erilaisia palvelumalleja ja rahoitusratkaisuja. Energiayhtiö voisi esimerkiksi rakentaa ja omistaa kiinteistön maalämpöjärjestelmän ja myydä lämmön palveluna. Selvitämme myös ison ja tehokkaan maalämpökentän rakentamista, josta lämpö johdettaisiin kaukolämpöverkossa kiinteistöihin.
Sähköautojen latauspisteitä lisää
Kotkassa varaudutaan sähköautojen määrän voimakkaaseen lisääntymiseen lähivuosina.
– Kotkan kaupunki on sitoutunut edistämään vähäpäästöistä liikennettä. Olemmekin sopineet kaupungin kanssa, että toteutamme Business Finlandin tukemana Kotkan alueelle ja lähiympäristöön 20 uutta sähköautojen julkista latausaluetta. Jokaiseen tulee 4-6 latauspistettä, joista osa on pikalataukseen soveltuvia. Näistä kahdeksan aluetta toteutetaan jo tämän vuoden aikana, kertoo Markkanen.
Uusia teknologioita testataan
Syksyllä Kotkan Energia otti pilottikohteena käyttöön merilämpöjärjestelmän Villa Kärkisaaressa. Projektia on ollut rahoittamassa myös Business Finland ja se toteutettiin yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson Ammattiopiston ja XAMK:n kanssa.
– Aiemmin huvila lämpeni sähköllä, nyt merivedestä kerätään lämpöenergiaa 500 metriä pitkällä uudentyyppisellä, hyvän hyötysuhteen putkistolla sekä kiinteistön että sen käyttöveden lämmitykseen, kertoo Markkanen.
Älykkäät energiaverkot ovat myös Kotkassa yksi suurista kehitystyön ja pilotoinnin kohteista.
– Jos älykkäässä verkossa on mukana 10-15 000 taloutta, päästään heidän energiankäyttöä ohjaamalla jo merkittäviin energiaa säästäviin ja ympäristöystävällisiin tuloksiin. Kysyntäpiikkejä voidaan loiventaa ja tällöin välttää esimerkiksi maakaasu- tai öljypohjaisen säätövoiman käyttöönotto kokonaan, ilman että siitä kuitenkaan kuluttajille koituu edes havaittavaa haittaa normaalissa arjessa, valottaa Markkanen uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia.
Iso askel fossiilisista polttoaineista irti pääsemiseksi otettiin vuonna 2009, jolloin uusi yhdyskuntajätteitä, mm. kotien sekajätettä, käyttävä Hyötyvoimala hurahti käyntiin.
