"Tervetuloa kurjuuteen"

Näillä sanoilla tonttinaapurini toivotti minut tervetulleeksi, kun menin esittäytymään. Olin ostanut remontoitavan rintamamiestalon vanhalta teollisuuspaikkakunnalta kakkoskodikseni. Talon hinnalla Helsingistä olisi saanut koirankopin, mutta tämä onkin työleiri eikä mikään unelmaidylli.

Näistä kirsikoista tuli taivaallisen hyvää hilloa.
Näistä kirsikoista tuli taivaallisen hyvää hilloa.

Rintamamiestalot ovat kuulemma huonoja, mutta silti ne ovat suosittuja. Siksi en pelästynyt. Miehelläni on sukujuuria naapurustossa, siksi tähtäsimme juuri tuolle alueelle. Talossa oli koko ikänsä asunut taiteilija, jonka villit maalaukset peittävät portaikon seinistä suurimman osan. Tämä ratkaisi valinnan. Lisäksi tontti on iso ja rehevä – siitä saa aikanaan hyvän puutarhan.

Talotohtori on kunkku

Kaupat tehtyäni varasin oitis kirjastosta Talotohtorin. Suosittelen teosta kaikille vanhan talon omistajille ja ostamista harkitseville. Kirjassa kerrotaan eri aikakausien rakennusmateriaaleista ja -tekniikoista ja annetaan käytännön esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista remonteista. 

Suomen rakennuskanta on hyvin nuorta, ja siksi meillä ei ole varaa menettää yhtään enempää vanhoja rakennuksia ja interiöörejä purkamiselle ja kuoliaaksi remontoimiselle. Kuten Talotohtori sanoo, satavuotiaan materiaalin toimitusaika on sata vuotta ja ikä on laadun tae.

Vääränlaisella kunnostamisella vuosisatoja vanhan talon saa pilattua alle vuodessa, joten kannattaa todella tutkia ennen kuin hutkii.

 

Kunnioita vanhaa

Vanhan kiinteistön ja asunnon omistajan pitäisi tiedostaa vastuunsa. En ole yksin taloni kanssa vaan osa kulttuurihistoriallista jatkumoa ja erilaisia järjestelmiä. 

Jos haluaa asua uudessa talossa, kannattaa hankkia sellainen eikä tehdä vanhaa taloa täysin uuden näköiseksi, sanoo Talotohtori. Jos ihmisellä on enemmän rahaa kuin järkeä, tulee rumaa jälkeä, sanoi äitini jo vuosikymmeniä sitten.

 

Ensin siivotaan

Kun Kirsti Paakkanen oli ostanut Marimekon, hän pani ensi töikseen toimeen suursiivouksen. Minäkin aloitin jynssäämällä neljä vuotta tyhjillään olleen talon jääkaapin, lieden, uunin ja niin edelleen.

Seuraavaksi tilasin siirtolavan, jonne heivasin kaikki kellariin ja piharakennuksen ylisille tungetut tyhjät pahvilaatikot, homeiset hillopurkit, rakennusjätteet sekä myyrien jyrsimät ja kakkimat jalkineet, matot ja lehdet. Otin tietysti talteen käyttökelpoiset työkalut ja jokusen vanhan kuriositeetin.

Vasta tämän operaation jälkeen oli mahdollista nähdä, mitä talo on syönyt. 

 

Kuuntele taloasi

Vanha sanonta Työ tekijäänsä neuvoo pitää paikkansa. Tekemällä oppii, niin myös lukemalla ja kysymällä. Olen saanut apua Facebook-ryhmästä nimeltä Rintamamiestalon remontointi sekä avuliailta ja osaavilta naapureiltani. Heidän ansiostaan en koekaan joutuneeni ihan kurjaan jamaan.

Vanhassa talossa kohtaa aina yllätyksiä, sekä mukavia että ikäviä. Kun kävin huhtikuussa katsomassa taloa, en nähnyt, mitä kaikkea tontilla kasvaa. Sittemmin olen iloinnut kirsikoista, keltaisista ja violeteista luumuista sekä Valkeasta kuulaasta. 

 

Lukuvinkkejä

Kaila, Panu (1997). Talotohtori. Rakentajan pikkujättiläinen. Wsoy.

Paavilainen, Ulla-Maija (2020). Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina. Otava.

Organisaation tiedot

Eva Sundgren

Eva Sundgren työskenteli (liian) pitkään ruotsinkielisen lukion suomen kielen opettajana, koki useita työuupumusjaksoja ja masennusta, kunnes pääsi terveysperusteisen uudelleensijoittumisen kautta uuteen, erittäin innostavaan työhön Helsingin kaupungilla. Määräaikaisuuden lähestyessä loppuaan hänelle räätälöitiin vakituinen vakanssi.

Yhteystiedot