Pori Jazz on yksi Suomen suurimmista, tunnetuimmista ja perinteisimmistä festivaaleista, ja se järjestetään tulevana kesänä jo 56. kerran.
Festivaali sai alkunsa vuonna 1966 pienimuotoisesti Kirjurinluodossa, jossa konsertit pidetään edelleen. Aluksi kävijöinä oli muutama sata vannoutunutta jazzin harrastajaa, ja nyt kävijämäärät ovat sadoissa tuhansissa. Pori Jazz 66 ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Perkiömäki on ollut toiminnassa mukana 1970-luvulta lähtien.
– Sieltä saakka Pori Jazz on ollut suurimpia jazz-festivaaleja Euroopassa. Festivaalin ydin on aina ollut jazz, mutta 2000-luvulta lähtien maailmanluokan populaariartistien myötä festivaali on kasvanut laajemman yleisöpiirin festivaaliksi, Perkiömäki sanoo.
Jazzin määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt – edelleen jazz-festivaalina se on Suomen suurin, ja sillä on omat uskolliset kävijänsä.
– Pori Jazzilla on ainutlaatuinen profiili isona musiikkifestivaalina, jossa jazz on ytimessä, mutta joka on myös laajempi – toista vastaavaa ei Suomessa ole.
Ainutlaatuinen ympäristö ja tunnelma
Se mikä tekee Pori Jazzista erityisen, on monen asian summa.
– Niin tunnelma kuin ympäristö puistoalueella keskellä kaupunkia Kokemäenjoen rannalla on niin yleisön kuin vierailevien artistien mielestä ainutlaatuinen.
Ohjelman laatuun on aina panostettu. 1970-luvulla Perkiömäki todisti, miten festivaaleilla esiintyivät kaikki suuret ja legendaariset, silloin vielä elossa olevat jazznimet. Nykyäänkin ajatus on, että ihmiset pääsevät näkemään artisteja, joita ei usein Suomessa nähdä – ja samalla kertaa useita, eri rytmimusiikkigenreistä.
Festivaali alkaa perjantaina 7. heinäkuuta, ja ensimmäiset viisi päivää festivaalin painopiste on Porin kaupunkikeskustan alueella. Kaikki keskusta-alueen tapahtumat ovat pääsymaksuttomia.
– Haluamme elävöittää kaupungin keskustaa hyvällä festivaalitunnelmalla ja tarjota yleisölle entistä helpommin saavutettavia elämyksiä, Perkiömäki sanoo.
Musiikkia kaikille – aamusta yöhön
Pori Jazzilla korostuvat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, esteettömyys ja turvallisuus. Pääfestivaalin rinnalla on jo pitkään toiminut suosittu lapsille suunnattu Pori Jazz Kids -festivaali. Myös sukupuolten tasa-arvoa on pyritty edistämään järjestämällä erityisesti tytöille suunnattua toimintaa, jotta jazz-harrastukseen saataisiin enemmän tyttöjä jo nuoresta mukaan.
– Isojen konserttien lisäksi haluamme olla luomassa myös muuta toimintaa ja olla edistämässä sitä kautta jazz- ja musiikkialaa muutenkin, Perkiömäki tähdentää.
12.7. aukeaa konsertteja ja monipuolisia elämyksiä tarjoava pääosin pääsymaksuton Jazzpuisto Kirjurinluodossa. Pori Jazz huipentuu torstaista lauantaihin 13.–15. heinäkuuta järjestettäviin maksullisiin pääkonsertteihin Kirjurinluodon konserttipuistossa. Lavoilla nähdään maailmanluokan nimiä kuten Tom Jones, Sam Smith ja Robbie Williams. Festivaaliin kuuluvat oleellisena osana perinteiset iltajamit, jotka järjestetään pääkonserttipäivinä Kulttuuritehdas Kehräämössä Puuvillatehtaalla Kirjurinluodon läheisyydessä.
Aina jotain uutta löydettävää
Pori Jazz on erilaisten yleisöjen kohtaamispaikka. Tapahtuma tunnetaan koko perheen festivaalina ja osa kävijöistä on pysynyt matkassa 1960-luvulta lähtien. Kirjurinluoto kutsuu eri sukupolvien edustajat kokoontumaan yhteen nauttimaan musiikista piknikin äärellä.
Perkiömäki on syntyperäinen porilainen, joka on itse viihtynyt festivaalilla varhaisteinistä saakka, samaan aikaan kun hän alkoi itse soittaa jazzia.
– Nuorena oli ainutlaatuista päästä näkemään livenä suuria jazz-artisteja Miles Davisista lähtien, mutta edelleen aina löytyy miellyttäviä yllätyksiä, mikä lopulta mielestäni kuuluu festivaaleihin, Perkiömäki kertoo.
– Sen vuoksi emme tarjoa vain varmoja nimiä, jotka kaikki tuntevat vaan myös tulevaisuuden nimiä, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi, mutta joista ei ehkä Suomessa vielä tiedetä. Moni tulee festivaalille jonkun tietyn artistin takia, mutta suosittelen kuuntelemaan muuta ohjelmaa avoimin korvin, koska siellä on paljon löydettävää.
Pääkonserttialueella lavoja on kolme, joten esiintyjiä on yhtenä päivänä toistakymmentä. Uutta löydettävää siis riittää. Vaikka festivaalilla on vankka kansainvälinen ohjelma, myös kotimainen puoli on vahvasti esillä.
– Suomalainen jazz-musiikki on viime vuosikymmeninä noussut aina uusien nuorten tekijöiden mukana, ja omaperäiset, kansainvälisesti menestyvät kotimaiset artistit ovat meillä aina hyvin esillä.
Kotimaisessa ohjelmassa on myös erikoisuuksia, mitä ei välttämättä kuule muualla. Tänäkin vuonna on luvassa myös kotimaisilta merkittäviltä artisteilta juuri meidän festivaalia varten tehtyä spesiaalimpaa ohjelmaa.
Teksti: Moona Laakso