05.12.2022

Nahkakunta on kiertotalouden keskiössä

Suutarien sesonki alkaa yleensä ensilumien myötä. Korjauttamalla vanhat talvikengät voi tukea paikallista pienyrittäjää ja tehdä samalla pienen ympäristöteon.

Nahkakunnan toimitusjohtajan Taina Rautapuron mukaan perinteikäs toimiala kaipaisi nyt kädenojennusta. Yksi sellainen olisi korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin. Kuva: Sami Perttilä
Nahkakunnan toimitusjohtajan Taina Rautapuron mukaan perinteikäs toimiala kaipaisi nyt kädenojennusta. Yksi sellainen olisi korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin. Kuva: Sami Perttilä

Suomi juhlii tänä vuonna jo järjestyksessään 105:ttä itsenäisyyspäiväänsä. Likipitäen yhtä pitkä historia on myös maahantuonti- ja tukkuliike Nahkakunnalla, joka on suutarien perustama ja alansa johtava yritys Suomessa. Osuuskunnan asiakkaita ovat suutarien lisäksi muun muassa jalkineliikkeet sekä ortopedian ammattilaiset.

Toimiala on päässyt ympäristötietoisuuden ja kiertotalouden suosion myötä mukavaan myötätuuleen. Nahkakunnan toimitusjohtaja Taina Rautapuro muistuttaakin suutarien edistävän ekologista kuluttamista ja käyttäytymistä, vähentävän jätteen syntyä ja tarjoavan laadukasta suomalaista työtä.

Nopeasti kiihtynyt inflaatio, kasvavat kustannuspaineet ja kotitalouksien tasaisesti kiristyvä taloustilanne nostavat kuitenkin taivaalle myös tummia pilviä.

– Toimiala kaipaisi nyt selkeää kädenojennusta, joka turvaisi sen tulevaisuutta ja elinvoimaa.

Yksi toimiva rohto olisi korjauspalveluiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin, Rautapuro ehdottaa.

Verohuojennuksella monia etuja

Arvonlisäveron alennus hillitsisi suutarinliikkeissä hintojen nostopainetta ja lisäisi kysyntää. Nyt kuluttajalle saattaa tulla jopa kalliimmaksi korjata vanhaa kuin ostaa uutta.

– Verohuojennuksen avulla turvattaisiin myös alan työpaikkoja ja luotaisiin niitä jopa lisää. Yrittäjäkunta eläköityy ja jatkajia tarvitaan kipeästi, Rautapuro toteaa.

“Kuluttajien ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja suutarissa voi tehdä pienen konkreettisen ympäristöteon."

– Taloudellisista haasteista johtuen uudet valmistuvat suutarit eivät välttämättä ole enää yhtä innokkaita perustamaan omaa yritystä, hän lisää.

Alan koulutusta on tarjolla vain Kankaanpäässä ja Hämeenlinnassa.

Arjen pieni ympäristöteko

Suutarien sesonki alkaa yleensä ensilumen myötä, kun edellistalvena ahkerasti käytetyt talvikengät kaipaavat korjaamista tai vähintäänkin uusia kantalappuja ja parempaa pitoa.

Moni päätyy edelleen suoraan uusiin kenkiin, mutta ympäristötietoisuuden lisääntyessä kulutustottumukset ovat kuitenkin muuttumassa.

– Kuluttajien ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja ostokäyttäytymisellään voi edistää kestävää kehitystä. Kun vie kengät suutariin, voi tehdä pienen konkreettisen ympäristöteon, Rautapuro muistuttaa.

Myös kenkäkaupassa voi toimia ekologisesti, jos valitsee halpatuontijalkineiden sijaan laadukkaamman vaihtoehdon.

– Laatukengät kestävät käyttöä ja ne voi useimmiten myös korjata. Silloin ne ovat pitkällä tähtäyksellä myös edullisempi valinta kuluttajalle, Rautapuro lisää.

Teksti: Timo Sormunen

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Nahkakunta

Nahkakunta

- toimiala: tukkukauppa
- konsernin liikevaihto 2021: 4,8 milj. eur
- konsernin henkilöstö 2021: 30
- sijainti: logistiikkakeskus Pirkkalassa, myyntinäyttely Vantaan Fashion Centerissä, nahkatuotteita valmistava tehdas Hansa Leather Ou, Keilassa, Virossa
- päämarkkina-alueet: Suomi, Pohjoismaat ja Baltian maat
- tuotemerkit: NK est.1917, Collonil, WOLY, Pet First, Egos, Bama Tana, Palc, Kaps, Vibram, Svig, Claes, Hardo, Jos Americas

Artikkelin asiantuntijat

Taina Rautapuro

toimitusjohtaja, Nahkakunta

Yhteystiedot

Fashion Center Finland, Härkähaantie 14, 01730 VANTAA Tuottotie 5, 33960 Pirkkala, Avoinna arkisin klo 8:00 - 15:30

Nahkakunta somessa

Organisaation artikkelit