Kalasatama kasvaa kokeilemalla

Fiksu Kalasatama on toiminut kokonaisvaltaisena asumisen ja toimivan arkielämän tulevaisuuslaboratoriona, osallistaen ennätysmäärän yrityksiä, tutkijoita ja asukkaita. Tämä on huomattu myös maailmalla.

Kuva: Helsinki Marketing, Vesa Laitinen
Kuva: Helsinki Marketing, Vesa Laitinen

New York Timesin artikkelissa Suomen entinen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck totesi, että Helsingissä tapahtuu jotain ainutkertaista: 

– Helsinki on kaupunki täynnä ihmisiä, jotka odottavat vallankumousta. He todella haluavat tehdä maailmasta paremman paikan ja yrittävät johtaa esimerkillään – mikä sinänsä on paradoksaalista, koska suomalaiset ovat tunnetusti nöyrää kansaa.

Helsinki on kaupunki täynnä ihmisiä, jotka odottavat vallankumousta.

Fiksu Kalasatama -hankkeen ohjelmajohtaja Kerkko Vanhanen Helsingin kaupungin omistamasta innovaatioyhtiö Forum Viriumista tunnistaa aiheen ympärillä poreilevan kiinnostuksen.  

– Suomi on jo vuosia ollut kaupunkikehityksen osalta hyvässä nosteessa, ja Kalasataman rakentaminen on ollut osa tätä narratiivia. Merkille pantavaa on ollut Helsingin päättäjien poikkeuksellinen rohkeus valita kokeilukeitaaksi tavallinen kantakaupungin jatke. Yleensä tällaista tutkimustoimintaa järjestetään vähemmän keskeisillä paikoilla, toteaa Vanhanen. 

“Älykaupungissa ihmiset tekevät arjessaan viisaita valintoja”, toteaa Kerkko Vanhanen, Fiksu Kalasatama

Voittoa tavoittelematon Forum Virium on viimeisten kuuden vuoden aikana järjestänyt Kalasataman alueella erilaisia työpajoja ja uusien palvelujen pilotteja. Ketterät kokeilut antavat välitöntä palautetta kehitysvaiheessa olevasta palvelusta sekä sitä käyttäville asiakkaille että sitä tarjoavalle yritykselle. 

Visioiden rinnalle tarvitaan aimo annos pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta.

– Kalasataman asukasluvun täytyy vielä kasvaa ja ratkaisuja on osattava skaalata myös muihin kaupunginosiin, jotta yritykset uskaltavat satsata isommin, Vanhanen selventää. Visioiden rinnalle tarvitaan siis aimo annos pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta.

Tutkimus avasi silmät lähiympäristön mahdollisuuksille

Kalasataman nykyisestä noin 7000 asukkaasta yli tuhat on osallistunut Forum Viriumin järjestämiin kokeiluihin. Yksi heistä on Tiina Haajanen, joka sai tiedon kokeiluista Facebookista. Haajanen oli osallistunut erilaisiin pilotteihin aiemminkin, joten hänen oli helppo ottaa osaa vajaan parin kuukauden mittaiseen asukastutkimukseen. 

– Pari kuukautta saattaa tuntua pitkältä ajanjaksolta, varsinkin kun tapaamisia oli viikoittain ja siinä välissä piti tehdä kaikenlaisia tehtäviä. Mutta kokonaisuus oli toteutettu niin hyvin ettei se mitenkään häirinnyt päivittäisiä rutiinejani, hän kertoo.

Haajasen koti Kalasatamassa on teknologiasta kiinnostuneen asukkaansa näköinen. Huoneistokohtaisen vesimittarin lukemia voi seurata näytöltä, joka ilmoittaa veden kulutuksen valitulta kaudelta. Sähkönkulutusta Haajanen tarkkailee puhelimestaan pistorasiakohtaisesti. Mobiilisovelluksen avulla hän voi aktivoida tai sammuttaa pistorasioita ja liittää niitä ryhmiin. 

– Jos olen pidempään poissa, napsautan kodin matka-asentoon. Jos joku pistorasia tällä välin kytkeytyisi, saisin siitä ilmoituksen. Sovelluksen painauksella voin myös lämmittää saunan.

Tiina Haajanen pitää pilotointia hyvänä tapana kokeilla uusia palveluja, oli sitten kyseessä joku teknologinen ratkaisu tai asumiseen liittyvä uutuus. “Ketteriin kokeiluihin on kiva osallistua, enkä usko että ne ovat järjestäjille kovin kalliitakaan.”

Haajasen ulko-oven vieressä on katkaisin, josta voi kerralla sammuttaa kaikki muut pistorasiat paitsi sen, johon jääkaappi on kytketty. 

– Minun ei enää ikinä tarvitse miettiä jätinkö kahvinkeittimen päälle, hän naurahtaa.

– Testasin robottibussikyytiä ja törmäsin ruokarobottiin kun se viipersi kauppakeskuksen käytävillä. Ne ovat niin hienoja palveluita, että voisin ajatella muuttavani ihan pelkästään niiden perässä. Sääli etteivät ne vielä kuulu Kalasataman peruskalustoon, Haajanen harmittelee.

Tutkimusjakso innosti muitakin alueen asukkaita pohtimaan, miten naapurusto voisi hyötyä erilaisista koordinoiduista palveluista.

– Olemme porukalla pohtineet yhteiskäyttöauton hankintaa ja esimerkiksi sitä, että voisimme tilata ruoat kerralla koko talolle, mutta näissä asioissa törmäämme heti ensimetreillä vastuukysymyksiin. Kaipaisimme tietoa siitä, miten muissa taloyhtiöissä on toimittu, mutta kenen vastuulla on kerätä ja jakaa tietoa esimerkiksi kaupunkitasolla? Ei välttämättä vielä kenenkään, sillä koko toimintatapa on niin uusi, Haajanen pohtii.

Kunnilta ote yhteiskehittämiseen

Itävallan tutkimuksen edistämiskeskus FFG:n innovaatio-ohjelman hallituksen puheenjohtaja Margit Noll työskentelee Euroopan älykaupunkikehityksen ytimessä.

– Kymmenen vuotta sitten puhuttiin lähes yksinomaan teknologiasta ja liikenteestä, mutta älykaupungin käsite on syventynyt. Tänä päivänä se kattaa lähes tulkoon kaiken, jolla voidaan parantaa elämänlaatua. Joissain maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten arkeen on sisäistetty hyvin ja se ohjaa älykkäiden ympäristöjen suunnittelua ruohonjuuritasolta alkaen. Suomessa tämä osataan, Noll sanoo. 

Nollin mukaan kaupunkien ottaessa aktiivisen roolin oman ympäristönsä parantamisessa, fokus pysyy oikeissa asioissa. 

Älykaupungin käsite on syventynyt.

– Tiedon jakaminen on tärkeää. Uusille innovaatioille täytyy raivata tilaa ja joustavuudella ja osallistamisella päästään usein parhaisiin tuloksiin, Noll toteaa ja miettii, että ehkä yhteiskehittämistä pitäisi opettaa jo peruskouluissa.

Fiksussa kaupungissa äly muuntuu viisaudeksi

Emme ole enää kaukana siitä arjesta, jossa robottibussit vastaavat kyytipyyntöömme mobiilisovelluksessa ja kattojemme yllä lentää lääkäreitä ja ensiaputarvikkeita kuljettavia henkilödroneja. Tulevaisuudessa korkealentoiset ideat vaativat kuitenkin toteutuakseen yhä enemmän yhteisöllistä työstämistä.

Siksi Kalasataman älykaupunginosan parhaita käytäntöjä ollaan viemässä muillekin asuinalueille Helsinkiin. Tammikuussa alkaneen Fiksu Kaupunki -hankkeen puitteissa käynnistetään erilaisia kehitysprojekteja Malmilla, Pasilassa, Malminkartano-Kannelmäessä ja Mellunkylässä. Vanhoissa kaupunginosissa on suuri potentiaali myös myönteisten ilmastovaikutusten saavuttamiseen. 

Kalasataman älykaupunginosan parhaita käytäntöjä ollaan viemässä muillekin asuinalueille Helsinkiin.

– Olemme maailman huippua tarjolla olevan datan osalta. Voimme visualisoida asioiden välisiä suhteita ja merkityksiä, tehdä niiden pohjalta päätelmiä ja luoda uutta. Toivomme, että tarjolla olevan tiedon varassa ihmiset tekisivät omassa arjessaan viisaita päätöksiä. Data on tiedon pohja, jota älyllä jalostetaan, mutta viisaus on äly tuotuna humaanille tasolle, Kerkko Vanhanen pohtii.

Tässä valossa älykaupunki voidaan määritellä niin, että se on paikka, jossa yksilöt tekevät viisaita valintoja. Helsingin kaupunginkansliassa työskentelevä Kalasataman projektinjohtaja Hannu Asikainen yhtyy Vanhasen sanomaan.

– Kun tämä älykkään rakentamisen mallialue -lauseke viime vuosikymmenen alussa tuli mukaan kaupungin strategiaohjelmaan, en minäkään oikein tiennyt mitä se todellisuudessa piti sisällään. Matkan varrella olemme ymmärtäneet, että kyse on paljon muustakin kuin pelkästä insinööritaidosta. 

Teksti: Cilla Mattheiszen

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Fiksu Kalasatama -hanke

Fiksu Kalasatama -hanke

Kalasatama on yksi Helsingin uusista ja kasvavista asuinalueista. Se kehittyy vauhdikkaasti ja on valmistuessaan 2040-luvulla koti jopa 25 000 kaupunkilaiselle. Kalasatamasta löytyy lukuisia älykkään kaupungin toimintoja, kuten älykäs sähköverkko, yhteiskäyttöisiä tiloja ja ennätysmäärä sähköautojen latauspaikkoja.

Helsinki käynnisti vuonna 2013 Fiksu Kalasatama -hankkeen, tavoitteena tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, Helsingin Smart City -kaupunginosa. Aluetta kehitetään joustavasti ja kokeilujen avulla, yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa.

Artikkelin asiantuntijat

Kerkko Vanhanen

Kerkko Vanhanen

Kalasatama-hankkeen ohjelmajohtaja, Forum Virium

Yhteystiedot

Kalasatama Urban LabREDI (Sköne-rakennus 3. kerros) Hermannin rantatie 5 info@fiksukalasatama.fi

Fiksu Kalasatama -hanke somessa