Keski-Uusimaa näyttää mallia innovatiisista sote-palveluista

Monella vuoden vaihteessa toimintansa aloittaneella hyvinvointialueella on kärsitty käynnistysvaikeuksista, mutta Keski-Uusimaan Keusotessa tahti on ollut tyystin toisenlainen. Innovatiivisella otteella sote-palvelut on tuotu monikanavaisesti asiakkaiden ulottuville.

Useilla hyvinvointialueilla ollaan edelleen valmistelun alkuvaiheissa, kun meillä mennään selkein askelin eteenpäin, Keusoten johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.
Useilla hyvinvointialueilla ollaan edelleen valmistelun alkuvaiheissa, kun meillä mennään selkein askelin eteenpäin, Keusoten johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on vuoden 2023 alusta lähtien vastannut sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan alueella.

Väestöpohjaltaan runsaan 200 000 asukkaan alue kärsii muun Suomen tavoin väestön ikääntymisestä ja eläköitymisestä, syntyvyyden laskusta sekä monitarpeisten sote-asiakkaiden ja pitkälle yksilöityjen hoitojen määrän kasvusta.

 Kasvavan työtaakan sekä niukentuvien henkilöstö- ja talousresurssien edessä ei silti ole nostettu käsiä pystyyn. Sen sijaan omaa toimintaa on kehitetty kaukokatseisesti ja pitkäjänteisesti eteenpäin yli perinteisten budjettikausien.

"Tämä työ käynnistyi jo hyvinvointialuetta edeltäneen kuntayhtymän aikaan"

– Tämä työ käynnistyi jo hyvinvointialuetta edeltäneen kuntayhtymän aikaan ja muutamia vuosia ennen hallituksen virallisia sote-päätöksiä.  Niinpä monia asioita saatiin uusille urille ja toimintamalleiksi jo etukäteen. Useilla hyvinvointialueilla ollaan edelleen valmistelun alkuvaiheissa, kun meillä mennään selkein askelin eteenpäin, Keusoten johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Arjen innovaatiosta on iso apu

Samalla Laitinen-Parkkonen painottaa, että muutos on tehty tiimityönä ja varsin arkisilla innovaatioilla ilman ulkopuolista konsulttiapua. Kun resurssit ovat niukat, kannattaa ottaa henkilöstön osaaminen ja luovuus avuksi.

– Kuntayhtymiä tai sote-alueita ei yleensä mielletä kovin innovatiivisiksi työyhteisöiksi, mutta meillä on toisin. Viime vuonna järjestettyyn innovaatiokilpailuun tuli työyhteisöiltä yli 30 ehdotusta, joilla arkinen työ ja asiakaspalvelu saadaan sujuvammaksi. Tänä vuonna odotellaan vähintään vastaavaa lukemaa, hän kertoo.

"Innovatiivisuus ja henkilöstön aktiivisuus palveluiden kehittämisessä erottavat Keusoten monista muista hyvinvointialueista"

Laitinen-Parkkosen mielestä juuri innovatiivisuus ja henkilöstön aktiivisuus palveluiden kehittämisessä erottavat Keusoten monista muista hyvinvointialueista. Kokeilujen tuloksia myös seurataan ja vaikuttavuutta mitataan pitkäjänteisesti. Näin vältytään turhalta tempoilulta ja liian äkkinäisiltä suunnanmuutoksilta.

– Kaikkien yhteisenä tavoitteena on luoda helppo ja vaivaton palvelupolku, jossa asiakasta ei juoksuteta luukulta luukulle, vaan luukut tuodaan hänen luokseen.

Moni asia hoituu yhdellä kontaktilla

Yhtenä esimerkkinä ovat moniammatilliset tiimit, joiden kehittämisessä Keusote on tehnyt arvokasta pioneerityötä myös koko Suomen mittakaavassa. Niissä kootaan yhteen sosiaalialan, terveydenhuollon, kuntoutuksen sekä mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut ja asiantuntijat.

– Ajatuksena on rakentaa aidosti toimiva yhden luukun palvelu, jossa asiakas saa kaiken tarvitsemansa samasta osoitteesta. Väestön ikääntyessä ja monitarpeisten asiakkaiden lisääntyessä näiden monialaisten palvelujen tarve vain kasvaa, Laitinen-Parkkonen kertoo.

"Ensimmäisellä asiakaskontaktilla ja oikealla asiakasohjauksella on valtava merkitys"

– Ensimmäisellä asiakaskontaktilla ja oikealla asiakasohjauksella on valtava merkitys resurssien riittävyyden kannalta. Usein asiat voivat selvitä jo yhdellä kontaktilla eikä muuta edes tarvita”, Laitinen-Parkkonen tähdentää.

Sote-palvelut ovat vetovoimatekijä

Monen muun hyvinvointialueen tapaan Keusote kärsii hoitajapulasta, joka konkretisoitui entisestään koronapandemian aikana.

Laitinen-Parkkosen mukaan tässäkin paras lääke on ollut suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Panostukset henkilöstön työhyvinvointiin, jaksamiseen ja osallistamiseen kantavat ajan myötä hedelmää. 

– Itse asiassa suunta alkaa jo olla hieman parempaan päin. Olemme saaneet tänne myös monia paluumuuttajia.  

Henkilöstölle on oma KeuAkatemia, joka tarjoaa kouluttautumismahdollisuuksia, mahdollistaa palkalliset koulutusvapaat ja avaa väylän oman työn kehittämiseen.

Laitinen-Parkkonen uskookin, että sujuvista sote-palveluista tulee entistä painavampi kriteeri myös asuinpaikkakunnan valinnassa.

– Kaiken perustana pitää olla asukkaiden turvallisuuden tunne. Heidän on voitava luottaa siihen, että meiltä saa apua, kun sitä tarvitsee.

Kaupallinen yhteistyö

Organisaation tiedot

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote

• Aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa
• Vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä erikoissairaanhoidon järjestämisestä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan alueella. Perustettu aiemman kuntayhtymän pohjalle
• Työllistää noin 4 200 sote-alan ammattilaista
• Kuuluu HUS-yhtymään. Alueen sairaalat Hyvinkäällä ja Kellokoskella.

Artikkelin asiantuntijat

Pirjo Laitinen-Parkkonen

Pirjo Laitinen-Parkkonen

johtajaylilääkäri, Keusote

Yhteystiedot

PL 46, 05801 Hyvinkää Vaihde: 019 711 0000

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote somessa