Stressinkäsittelytaitoja, tietoisuustaitoja, kriittistä ajattelua, kykyä tunnistaa ja osoittaa omat rajat sekä taitoa asettaa tavoitteita. Muun muassa näitä tarvitaan, jotta ihminen pystyy tekemään muutoksia esimerkiksi ravinnon, liikunnan ja levon suhteen, sanoo hyvinvointivalmentaja Saila Hilvola.
– Hyvinvointitaidot ovat erityisesti mielen taitoja. Kaikki meistä tietävät hyvinvointiasioista ihan tarpeeksi, mutta omat voimavarat eivät välttämättä riitä konkreettisten hyvinvointitekojen tekemiseen.
Hilvolan asiakkaat tulevat valmennukseen usein vasta, kun oma hyvinvointi on jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja seinä on tullut vastaan. Ideaalitapauksessa tukea osaisi etsiä ja saisi jo aiemmin.
– Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja ihmiseltä vaaditaan yhä enemmän hyvinvointitaitoja, kuten muutoksensietokykyä.
Valtaosa Hilvolan asiakkaista osallistuu yksilövalmennukseen. Etävalmennettavana suomalaisia on ulkomailla asti. Kotikaupungissaan Hämeenlinnassa Hilvola tapaa asiakkaitaan myös lenkkipoluilla, uimahallissa ja kuntosalilla.
– Tärkein valmennuksen muoto on keskustelut, joissa valmentaja tukee ja kuuntelee. Lisäksi valmennukseen kuuluu ravinnon ja liikunnan ohjausta. Jonkun kanssa tosin voidaan keskustella vaikkapa parisuhteen tilasta jopa viikkojen ajan, jos juuri se on ydinhaasteena.
Onnistumisten näkeminen inspiroi
Ennen nykyistä työtään Hilvola työskenteli opettajana.
– Rakastan opettajan työtä ja olen aina halunnut opettaa ja auttaa ihmisiä. Opetustyön ja koulujärjestelmän muutokset ajoivat minut kuitenkin työstä pois. En pystynyt käyttämään potentiaaliani enkä auttamaan oppilaita siten kuin olisin halunnut.
Työtä oli paljon enemmän kuin mihin resurssit riittivät. Lisäaikuisia tukea tarvitseville lapsille puuttui jatkuvasti.
– Yksi opettaja ei pysty yksin tarjoamaan yksilöllistä tukea kaikille oppilaille ja opettaa siinä samalla.
Vuonna 2017 Hilvola perusti oman yrityksen ja alkoi tarjota työn ohessa hyvinvointivalmennusta. Hän oli ohjannut jo pitkään ryhmäliikuntaa, mutta nyt hän opiskeli myös personal traineriksi. Vuonna 2019 hän jäi virkavapaalle ja kouluttautui ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi vuosina 2020–2021.
"Mielen hyvinvoinnin taitoja tulisi sisällyttää jo koulun opetussuunnitelmaan"
– Jo puolen vuoden päästä tiesin, ettei minun tarvitse miettiä, haluaisinko takaisin opettajaksi. Pitkienkään valmennuspäivien jälkeen en ollut uupunut. Nykyisessä työssäni pystyn käyttämään osaamistani ja auttamishaluani kunnolla ja saan olla jakamassa onnistumisia. Se on todella inspiroivaa ja kannustavaa.
Samoja mielen hyvinvoinnin taitoja, joita aikuiset valmennettavat nyt oppivat, tulisi Hilvolan mielestä sisällyttää jo koulun opetussuunnitelmaan.
– Hyvinvointitaitoihin kuuluvat paitsi vuorovaikutus- ja tunnetaidot myös se, että oppii tuntemaan, hyväksymään ja arvostamaan itseään.
Jatkossa Hilvola tarjoaa yhä useammin myös ryhmä- ja verkkovalmennusta. Tällä hetkellä hän tuottaa Hämeenlinnan kaupungin työntekijöille hyvinvointivalmennusta Liikuntakeskus Liken kanssa. Myös yrityksissä tulisi hänen mielestään pureutua työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseen.
– Ihminen elää muuallakin kuin töissä. Hyvinvointiin panostaminen saa työntekijän voimaan paremmin, ja se hyödyttää työntekoakin. Usein riittää se, että ihmisellä on kerrankin mahdollisuus puhua elämäntilanteestaan jollekin.
Teksti: Meri Savonen
